
Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen kurvaa syntymäpäivänään Mercedes-Benzillä Alhoniityn peruskoulun parkkipaikalle Nokialla.
Keskinen on valinnut koulun haastattelupaikaksi, sillä hän on itse käynyt sen.
Syitä hakea puoluesihteeriksi oli useampi: puolue on hyvin tärkeä, tehtävään riittää paloa ja hän nauttii ihmisten sekä yhteiskunnallisten asioiden parissa työskentelystä.
Keskinen lähti kokoomusopiskelijoiden toimintaan yliopisto-opintojensa aikana, ja oli mukana opiskelijapolitiikassa.
”Sitten päädyin jo opiskeluaikoina puolueelle ensimmäistä kertaa töihin piiritoimistolle.”
Perinteisen aluepolitiikan perään Keskinen ei haikaile, mutta päivittämisideoita riittää.
”Siitä tulee siltarumpupolitiikan klangi, että kyse olisi jostain tienpätkän edunvalvonnasta tai palveluverkkokysymyksistä.”
Hän ajattelee, että ei ole yhtä aluepolitiikkaa, vaan se on varsinkin elinkeino-, liikenne-, turvallisuus- ja koulutuspolitiikkaa.
”Perinteisestä aluepolitiikasta tulee siltarumpupolitiikan klangi, että kyse olisi jostain tienpätkän edunvalvonnasta tai palveluverkkokysymyksistä.”
Keskinen kaipaakin tulevaisuuteen katsovaa aluepolitiikkaa. Hänen mukaansa kokoomus on koko Suomen puolue, joka pitää huolta koko Suomen elinvoimasta, jotta samalla voidaan hyödyntää eri alueiden potentiaali.
"Samalla on välttämätöntä varmistaa, että jokaisella suomalaisella asuinpaikasta riippumatta on oikeus laadukkaisiin koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluihin."
Hän sanoo, että aluepolitiikka on ollut murroksessa edelliset vuosikymmenet, ja sitä kiihdyttää alueellinen väestönkehitys. Lisäksi ilmastonmuutos ja muut megatrendit vaikuttavat alueellisesti.

Valtion kukkaron nyörit ovat tiukalla ja tulevat sitä myös olemaan todennäköisesti pitkälle 2030-luvulle asti. Miten kokoomus huolehtisi sopeutusten ohella maakuntien elinvoimasta ja kehityksestä?
Keskisen mukaan paikallisyhteisöjen tieltä tulee purkaa esteitä, jotta yhteisöt voivat toimia nykyistä paremmin. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi normien purun jatkamista, jota puolue nykyisessä hallituksessa on jälleen tehnyt. Mihin suuntaan normien purkua halutaan viedä tulevaisuudessa?
”Kuntiin, maakuntiin ja hyvinvointialueille. Toki tarvitsemme myös sääntelyä, mutta uskon, että sitä keventämällä resurssit kohdentuvat paremmin ihmisille ja yrityksille.”
”Se on meidän kansallinen valttikortti.”
Lisäksi kokoomus eriyttäisi kuntien tehtäviä, eli loisi ikään kuin eri tason kuntia.
”Kuntien tehtäväthän ovat jo käytännössä eriytyneet, siitä pitäisi ottaa enemmän mahdollisuuksia irti. Se voisi vahvistaa paikallisyhteisöjen näkymiä tulevaisuudessa.”
Nykyistä luovempiakin toimia tarvitaan. Nämä tarkoittavat Keskiselle muun muassa terveydenhuollon digitalisoimista ja muita digitaalisia palveluita. Näitä ratkaisuja puolueet nostavat esille vuodesta toiseen.
Puoluesihteerin mukaan Suomen potentiaali pitäisi myös ymmärtää elinvoiman ja kasvun tuottajana esimerkiksi metsätalouden, osaamisen tai mineraalien saralla.
”Vihreä siirtymä ja energiateollisuus on yksi valtava esimerkki siitä, miten eri puolilla Suomea potentiaalia voidaan hyödyntää. Se on meidän kansallinen valttikortti.”

EU:n uudessa rahoituskehyksessä maatalouden ja maaseudun aluekehityksen rahoista päätetään yhä enemmän kansallisesti. Kokoomus on tyytyväinen, että metsä- ja maatalouspolitiikassa tulee olemaan nykyistä enemmän kansallista sananvaltaa.
”Samaan aikaan pidämme tärkeänä, että tulevana rahoituskehys ei paisu kohtuuttomasti.”
Hän sanoo kokoomuksen myös sitoutuvan ohjaaman enemmän kansallista rahoitusta maatalouden ja maaseudun tukemiseen, jos se on tulevan EU-rahoituksen ehto.

Puolueen historiallisesti parhaita saavutuksia maaseudun ja maakuntien kehityksellä Keskinen joutuu pohtimaan.
”Meillä on aina ollut vahva tahtotila, että hallinnossa toteutuu paikallinen edustavuus. Haluamme, että meillä on vahvat kunnat, eikä esimerkiksi isoja maakuntahallintoja.”
Hänen mukaansa kokoomus on vaikeista taloustilanteista huolimatta kyennyt huolehtimaan, että kasvulle on edellytyksiä myös maaseutu- ja maatalouspolitiikassa. Suomessa on edelleen menestyvää ruoantuotantoa ja muuta alkutuotantoa. Suomalaista ruoantuotantoa on arvostettava myös tulevaisuudessa.
”Kokoomus on ollut keskeisessä roolissa varmistamassa, että EU:ssa Suomen olosuhteet ymmärretään.”
Vauhtiin päästyään Keskinen nostaa esiin myös puolustuksen ja turvallisuuden.
”Ajoimme Nato-liittolaisuutta ennen muita, olemme edistäneet Suomen kansainvälisiä liittoumia ja Euroopan integraatiokehitystä.”
”Panostamme vahvasti myös siihen, että huoltovarmuus ja ruoantuotannon arvostus säilytetään Suomessa sekä yrittäjyys kannattaa sijainnista riippumatta.”
Maaseudun ja maakuntien tulevaisuuden osalta Keskinen kääntää katseensa nykyiseen hallituskauteen.
”Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, emme ole juurikaan kajonneet maatalouden tukiin tai edellytyksiin.”
Lisäksi puolue ottaa sulkia hattuunsa paikallisten yhteisöjen kuulemisesta vaikkapa metsästyslakien uudistusten suhteen.
Tulevaisuudesta Keskinen sanoo, etteivät ilmastonmuutos ja kestävä maa- ja metsätalous sulje toisiaan pois, vaan ne voivat olla osa ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisua.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on tuonut uusia haasteita maaseutuyrittäjille Kaakkois-Suomeen. Miten kokoomus suhtautuu ASF:n ja vastaavanlaisten tapauksien maatalous- ja maaseutuyrittäjille aiheuttamiin taloudellisiin tappioihin, tuleeko valtion korvata ne vai kuuluvatko nämä yrittäjäriskin piiriin?
Hän sanoo kokoomuksen suhtautuvan sikaruttoon ja sen aiheuttamiin taloudellisin menetyksiin vakavasti.
”Mahdollisia tukitarpeita on perusteltua arvioida lähitulevaisuudessa, kun taudin taloudelliset vaikutukset tarkentuvat. Tärkein keino sikaruton torjumiseksi on villisikakannan pienentäminen.”
36-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri (kansainvälinen politiikka) Tampereen yliopistosta.
Syntynyt Iisalmessa, varttunut Nokialla ja asuu nyt Tampereella.
Suomalais-yhdysvaltalainen.
Työskennellyt aiemmin julkisella sektorilla muun muassa viennin edistämisessä. Ennen puoluesihteerin pestiä yhteysjohtajana Tampereen kaupungilla.
Perheeseen kuuluvat tytär, puoliso ja kaksi koiraa.
Tämä haastattelu on osa sarjaa, jossa Maaseudun Tulevaisuus haastattelee eduskuntapuolueiden puoluesihteerit kesän 2026 aikana. Aiemmat haastattelut löydät jutun lopusta.