

Mitä mieltä olet maaseudun tilanteesta? kysyy maa- ja metsätalousministeriön johtama ja valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan neuvosto, Mane.
Peukku ylös (samaa mieltä) tai alas (eri mieltä). Tai sitten valitse ”ohita/neutraali.”
Kysymyspatterissa on tähän mennessä 153 mielipidettä ja väitettä. Kansalainen saa ottaa niihin kantaa vaikuttaakseen maan hallituksen valmisteilla olevaan maaseutupoliittiseen selontekoon.
MT kävi läpi puoliväliin saakka Polis-kyselyalustalle tehtyjä 153 väitettä ja kysymyspatteristoa verkossa.
Kysymysten sävy on vastaajaa ohjaava, ideologinenkin.
”Maaseudulla voi kokea arvokkaan vanhuuden.”
”Palveluverkkoa on karsittu enemmän kuin olisi ollut tarkoituksenmukaista.”
”Pankeilla on liikaa valtaa päättää maaseutualueiden elinvoimasta.”
”Kaikkia ei ole tehty asumaan kaupunkiin.”
Mitä tällä kyselyllä oikein tavoitellaan, maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri ja puheenjohtaja, Antonia Husberg?
”Kysely on avoin kansalaispuntarointi eri väitteiden osalta. Maaseutupoliittisen keskustelun tueksi halutaan kerätä mielipiteitä kansalaisilta. Tämä on yksi tapa”, vastasi päätyönään maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevana virkamiehenä työskentelevä Husberg MT:lle.
Kysely on osallistava: kukin verkkokyselyyn osallistuva voi lisätä halutessaan myös oman väitteensä muiden joukkoon. Avoimen lähdekoodin verkkoalusta-Poliksesta on DigiFinland jatkokehittänyt version kyselyn pohjaksi. Sitra rahoitti alustan kehitystyön.

Maaseutupolitiikan neuvostossa on 40 jäsentä varahenkilöineen: maaseudun kanssa tekemisissä olevista eri ministeriöistä on edustajansa, samoin muun muassa maakuntaliitoista, Agronomiliitosta, Ruokavirastosta Luonnonsuojeluliitosta, MTK:sta, SLC:stä, Folktingetistä ja Suomen kylät ry:stä.
Antonia Husbergin mukaan kysely ei ole väestöä kattavasti edustava, ”koska se ei ole barometri”. Luonnonvarakeskus ja Taloustutkimus puolestaan tekevät säännöllisesti maatalousbarometrin.
Entä mistä nämä väitteet ja kysymykset ovat tulleet?
”Nämä ovat väitteitä, jotka kansalaiset ovat itse tuoneet esille.”
Väitteet on Husbergin mukaan kerätty suuraluekohtaisissa tilaisuuksissa Suomen eri puolilla. Neuvottelukunta järjesti yhteensä neljä tilaisuutta marraskuussa: Pudasjärvellä, Lapualla, Hämeenlinnassa ja viimeisin marraskuun viimeisellä viikolla Nilsiän Tahkolla, Kuopiossa.
Husberg kertoo olleensa kaikissa mukana: ”Nilsiässä paikalla oli noin 80 henkilöä.”
Vastaajien lisäämät väitteet eivät saa sisältää vihapuhetta, henkilötietoja tai epäasiallista kieltä. Väitteiden on myös liityttävä aiheeseen.
Äänensä verkkokyselyyn oli joulukuun alussa antanut yli 300 henkilöä.
Tämä on kovin pieni otos suomalaisista ottamassa kantaa maaseudun elämään.
Ministeriön verkkosivuille harvempi kansalainen piipahtaa katsomassa, mitä uutta virastolla taas onkaan verkossa.
Husberg toivoo, että esimerkiksi maaseutuverkoston kautta ihmiset löytäisivät kyselyyn. Markkinointirahaa ministeriön avaaman kyselyn tunnettuuden lisäämiseksi ei kuulemma ole käytössä.
Kyselystä aiheutuvat kustannukset ja budjetti ovat Husbergin mukaan noin 2 000 euroa.
Kansallista maaseutupolitiikkaa johtaa ja linjaa valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan neuvosto eli Mane.
Mane on asetettu toimikaudelle 1.3.2021-31.12.2025.
Mane ottaa kantaa maaseutuun liittyviin valmisteilla oleviin kansallisiin kysymyksiin.
Hallituksen maaseutupoliittinen selonteko etenee eduskunnan käsittelyyn esitetyn aikataulun mukaan ensi vuoden syksyllä.