Ahti Martikainen istutti Neovan henkilöstöltä saamansa syyshortensian pihan edustalle. Suojaverkko on tarpeen peurojen vuoksi. Kuva: Jarno Mela
Tämä mies varoitti vuosia turpeen käytön alasajosta: ”Näin tässä on 14 vuoden aikana käynyt”
Ahti Martikainen näki, koki ja edesauttoi turveyhtiö Vapon täydelliseen muodonmuutokseen runsaassa vuosikymmenessä.
”Ilman turvetta olisimme jääneet perunoitta!” Ahti Martikaisen vapaa-aika kuluu Porvoon Epoossa, jossa hän on kunnostanut rakennus ja nurkka kerrallaan alun perin juustomeijerinä toiminutta tilaa. Kuva: Jarno Mela”Toivottavasti meille kaikille käy hyvin”, päätti kasvualustakonserni Neovasta eläkkeelle jäänyt viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastannut Ahti Martikainen viimeisen Iltalehdessä julkaistun bloginsa Neovan nimissä.
Neova tunnettiin aiemmin polttoturveyhtiö Vapona, joka oli valtion omistajaohjauksen salkussa sysimusta ympäristöpahis.
Valtion omistajaohjaus palkkasi uuden johdon vuonna 2011 kääntämään aiemman polttoturpeeseen perustuneen liiketoiminnan ympäri.
Pelkällä viestinnällä ei maineensa tuhrannutta yhtiötä pystynyt silottelemaan. Yhteiskunnan turvevastainen ilmapiiri pakotti Vapon muuttamaan reilussa vuosikymmenessä koko liiketoimintansa pohjan.
”Ensin myönnetään vanhat virheet, ja pyydetään anteeksi”, muistaa TeliaSonerasta Vapon viestinnän johtoon vuonna 2011 palkattu Ahti Martikainen neuvoneen samaan aikaan valittua toimitusjohtajaa Tomi Yli-Kyynyä.
”Vapo oli yhtiö, jonka maine oli loassa, jonka johto ei pitänyt välejä yhteenkään sidosryhmään. Muutos oli välttämätön”, kuvasi tilannetta valtion omistajaohjausosaston entinen päällikkö Pekka Timonen puhuessaan Martikaisen eläkkeellejäämisjuhlissa yhtiön tiloissa Vantaalla.
Timonen, silloinen hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen ja toimitusjohtajana aloittava Yli-Kyyny houkuttelivat Martikaisen mahdottomalta tuntuvaan tehtävään.
Martikainen kiersi Vapon turvetuotantoon luvitettuja soita. Hän kertoi tuolloin lukeneensa kaiken, mikä liittyi turvesoihin ja energiaan. Vapon liikevaihdosta tuli tuolloin 85 prosenttia polttoturpeesta ja siihen liittyvistä liiketoiminnoista. Konserniin kuului puolenkymmentä sahaa, yli 100 lämpölaitosta, puolenkymmentä lämpöä ja sähköä tuottavaa CHP-voimalaa ja 45 000 hehtaaria turvetuotantoalueita.
Vapo oli vuosikymmenen kuin osto- ja myyntiliike. Sahat myytiin, kauko-ohjattujen lämpölaitosten ja chp-voimaloiden omistus on tänään Ranskassa. Myyntihinnalla yhtiö laajensi Hollannin-yritysostollaan kasvualustayhtiö Kekkilä-BVB:n liiketoiminnan Euroopan laajuiseksi ja valtio-omistajakin sai yrityskaupoista toistasataa miljoonaa euroa lisäosinkoa.
Nyt turvetuotantoalaa on puolet aiemmasta ja energiaturvetuotanto on tippunut yhteen kymmenesosaan. Valtio osti Vapolta yhteensä lähes 2 000 hehtaaria soita luonnonsuojeluun.
Polttoturpeen alasajon sinetöi lopulta päästöoikeuksien hinnannousu: kivihiili ja turve saivat väistyä, ainespuu palaa nyt niiden tilalla.
Turvekentistä Vapon tuotantoon jäivät vain ympäristötoimiltaan kestävimmät, joille oli rakennettu pintavalutuskentät tai kemiallinen puhdistus. Turvetta ja sammalta nostetaan kasvu- ja kuiviketurpeeksi sekä korkean lisäarvon raaka-aineeksi, kuten aktiivihiileksi.
Polttoturpeen alasajon sinetöi lopulta päästöoikeuksien hinnannousu: kivihiili ja turve saivat väistyä, ainespuu palaa nyt niiden tilalla.
”Vuosien aikana olen käynyt lukemattomia keskusteluja päättäjien kanssa siitä, että liian nopea turpeen alasajo johtaa puunhinnan hallitsemattomaan nousuun. Puun hinnannousu ajaa metsäteollisuuden ahtaalle ja pakottaa sen siirtymään halvemman puuraaka-aineen äärelle. Se lisää työttömyyttä ja hakkuita, vaarantaa energian- ja elintarviketuotannon huoltovarmuutta, pienentää hiilinieluja sekä heikentää Suomen taloutta.”
”Inhottavaa on todeta, että näin tässä on 14 vuoden aikana käynyt”, Martikainen toteaa.
Metsäteollisuus on lakkauttanut tehtaita Suomessa ja perustanut uusia esimerkiksi Uruguayhin.
Entisen Vapon maineen ja liiketoiminnan kääntämiseen tarvittiin täyskäännös ja lopulta nimenmuutos Neova Groupiksi. Avant-pienoistraktori on ahkerassa käytössä Porvoon Epoossa. Kuva: Jarno MelaYrittänyttä ei laiteta. Martikainen kertoo tavanneensa vuosien 2013‒2014 henkilökohtaisesti yli 100 kansanedustajaa. Tuolloin sorvattiin uutta ympäristölainsäädäntöä, ja maassa vallitsi Martikaisen sanoin ”täysi hysteria turvetuotannon vesistövaikutuksista, jotka eivät perustuneet tutkittuun tietoon”.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa turpeen osalta tunne voitti lopulta tiedon, Martikainen ynnäsi. Riippumatta siitä, mitä Vapo tai Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n vertailevat parijärvitutkimukset todistivat turpeen tuotantosoiden vesistövaikutuksista. GTK tutki 62 järven pohjamudat ja sedimenteissä ei ollut mittauseroja turvetuotannon alavesistöissä ja vertailujärvissä. MT uutisoi tuloksista huhtikuussa 2019.
Ahti Martikainen, 65, työura viestijänä
Toukokuu 1983 KOP notariaattiosasto
Marraskuu 1985 Taloudellinnen tiedotustoimisto
Tammikuu 1988 KOP viestintä
Tammikuu 1994 Aamulehti-yhtymä/ALMA MEDIA
Elokuu 2006 TeliaSonera
Kesäkuu 2011 - syyskuu 2025 Vapo/Neova
Martikaisen 42 vuoden työura on pääosin ollut viestintää ja lobbausta. Haastattelupäivän aamuna Martikainen oli istuttanut neovalaisilta lahjaksi saadun syyshortensian perheen Porvoon tilan, entisen juustomeijerin sisäänajon vierelle. Kasvuturvetta istutuskuoppaan ja ympärille aita peurojen vuoksi.
Lobbari ja multasormi. Kuva: Jarno Mela”Terveenä pääsit eläkkeelle, totesi lääkärini.”
Syöpätestin seurannan tulokset olivat puhtaat. 11 vuotta sitten Martikainen sairastui vakavasti. Hyksissä selvisi suolistosyövän levinneen kehossa joka puolelle.
Käsistään kätevä mies suunnittelee jo seuraavan rakennuksen katonkorjausta vanhalla meijeritilallaan Porvoon Epoossa.
Kuten viestinnässä ja blogikirjoittajana, Ahti Martikaisella on vapaat kädet myös puutarhassaan.
Entiselle Vapolle on Neovana käynyt suhteellisen hyvin. Niin myös Ahti Martikaiselle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
