Toni Tähti arvelee olevansa maastopyöräilijänä parhaassa iässä. “Jatkan ajamista loppuun asti, koska tämä tuottaa niin hyvää fiilistä. Onneksi ikämiessarjoja on kahdeksankymppiseksi asti.” Kuva: Petteri Kivimäki
Toni Tähti tietää, miten maastopyörää käsketään – tärkeintä ei ole reisilihaksen koko
Viitasaarelainen keskeytti insinööriopinnot ja muutti Alpeille voidakseen keskittyä maastopyöräilyyn.Tilaajalle
Viitasaaren hiekkatiet ja metsäpolut tarjoavat hyvät harjoittelupuitteet. Ylämäkitreeniä Toni Tähti saa toisessa kotipaikassaan Itävallan Alpeilla. Kuva: Petteri KivimäkiToni Tähti, 32, saapuu maastopyörällään Viitasaaren Savivuoren laelle. Hän on juuri ajanut 120 kilometrin pituisen harjoituslenkin Viitasaaren sivukylien hiekkateillä.
“Syrjäkyliä kiertäessä saan olla ihan yksin. Pääsen hyvään flow-tilaan, kun saan ajaa ilman häiriötekijöitä”, Toni Tähti sanoo hengästyneenä.
Viitasaari on hänen virallinen kotipaikkansa, mutta hän asuu puolet vuodesta Itävallan Alpeilla.
Tähti ajaa itävaltalaisessa MTB-Team Bergankunftin tiimissä ja kilpailee aktiivisesti kansainvälisiä maasto- ja maantiepyöräkilpailuja Euroopassa. Hän on edustanut Suomea maratonmatkojen EM- ja MM-kilpailuissa ja voittanut Suomen mestaruuksia.
Maastopyöräily on Suomessa pieni kilpailulaji, mutta harrastajia riittää. Toni Tähti tunnetaan parhaiten Keski-Euroopan pyöräilypiireissä.
Itävallassa järjestettävät maastopyöräilykilpailut ovat suosittuja ja niihin osallistuu jopa tuhansia kilpailijoita. Maratonreitit kulkevat Alppien pikkukylissä. Kilpailut käydään 2000-2600 metrin korkeudessa, jolloin hapenottokyky ja syketasot muuttuvat.
“Merenpinnan tasolla syke on helppo nostaa 180:een, mutta Alpeilla 160 alkaa olla maksimi. Aion totutella korkeaan ilmanalaan paremmin tulevina kausina. Se vaatii asumista kahden tuhannen metrin korkeudessa.”
”Jokaisesta pikkukylästä löytyy joku hirmukuntoinen tyyppi, joka on hankala voittaa.”
Viitasaaren Isoahon kylällä syntynyt ja varttunut Tähti innostui lajista temppuilun kautta. Hän rakensi hyppyreitä ja ajoi metsäpoluilla kavereidensa kanssa. Muille kavereille pyöräily oli silkkaa leikkiä, mutta Tähti suhtautui ajamiseen tavoitteellisemmin. 14-vuotiaana hän sai vanhemmiltaan ensimmäisen maastopyöränsä.
“Pikkuhiljaa reviiri kasvoi ja pyöräilin aina pikkusen pidemmälle. Lopulta tajusin, että minähän pääsen maastopyörällä niin pitkälle kuin haluan.”
Tähti osallistui ensimmäisiin maastopyöräkilpailuihin 15-vuotiaana. Hän huomasi olevansa ylivoimainen etenkin ylämäissä. Menestyminen lisäsi itseluottamusta ja paloa jatkaa lajia.
Tähti oli lajinsa “yksinäinen susi”. Viitasaarella ei ollut muita kilpapyöräilyn harrastajia, eikä omaa pyöräilyseuraa. Hän harjoitteli ja opetteli kaiken lajiin liittyvän omin avuin.
“Minun piti oppia huoltamaan pyörää. Se on maksanut itsensä takaisin. Tiedän tarkalleen, miten tekniikka toimii ja miten sen korjaan.”
Tähti kokee lajivalinnan sopivaksi, koska Viitasaaren metsäpolut ja hiekkatiet tarjoavat hyvät puitteet harrastamiselle ja harjoittelulle.
“Täällä pääsee kotiovelta metsään ja lähiseudulla on vaikka minkälaisia reittejä. Monet lajit ovat aika- ja paikkasidonnaisia, mutta maastopyöräilyä voi harrastaa missä ja milloin tahansa.”
“Syrjäkyliä kiertäessä saan olla ihan yksin. Pääsen hyvään flow-tilaan, kun saan ajaa ilman häiriötekijöitä”, Toni Tähti sanoo. Kuva: Petteri KivimäkiTähti on puoliammattilainen. Hän saa ajamisesta palkkaa, mutta elääkseen hänen on tehtävä muutakin työtä. Hän pyörittää pyöränosien verkkokauppaa ja valmentaa harrastajia.
Suurin osa valmennettavista on keski-ikäisiä, joilla on halu parantaa kuntoaan. Maastopyöräily ei ole kallis laji, mutta jotkut sijoittavat pyörään jopa 10 000 euroa.
Tähti korostaa lihasten monipuolista käyttöä ja oikeaa ajoasentoa tehojen ja kestävyyden parantamiseksi. Yleisin harrastajien virhe on se, että poljetaan reisillä ja jätetään vahvempi pakaralihas käyttämättä.
“Reisilihas hyytyy nopeasti ja pyöräilijä menettää runsaasti tehoja ja kestävyyttä. Myös oikea ajoasento on erittäin tärkeä, että pyöräilijä saa hyväksikäytettyä kaiken tehon.”
Tähti elää sinkkuna ja on valinnut erilaisen elämän kuin useimmat ikätoverinsa.
Lukion jälkeen hän aloitti paperikoneteknologian opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hänestä piti tulla paperikoneteknologiainsinööri, mutta opinnot jäivät kesken.
“En voinut mennä työharjoitteluun, koska tulossa oli tärkeitä kilpailuja. Päätin panostaa pyöräilyyn ja muutin Alpeille”, Tähti kertoo naurahtaen elämänsä käännekohdasta.
Tähti on tyytyväinen päätökseensä ja rohkaisee muita seuraamaan omia kiinnostuksen kohteitaan.
100–200 kilometrin pituiset maratonreitit kulkevat Alppien pikkukylien läpi. Alpeilla ajaminen vaatii pyöräilijältä timanttisen kovaa kuntoa.
Pisimmät nousut alkavat 600 metrin korkeudesta ja kohoavat 3000 metriin. Pitkät ja jyrkät ylämäet eivät anna armoa ja levähdyshetkiä.
“Alppikisoissa taso on todella kova ja kisaajia on paljon. Jokaisesta pikkukylästä löytyy joku hirmukuntoinen tyyppi, joka on hankala voittaa. Minun piti opetella ylämäkien polkemistekniikka, kun taas paikalliset ovat tottuneet siihen lapsesta asti.”
”Täällä Viitasaarella sielu lepää. Saan olla yksin luonnon keskellä ja ajaa.” Kuva: Petteri KivimäkiTähti oli lajinsa “yksinäinen susi”. Viitasaarella ei ollut muita kilpapyöräilyn harrastajia, eikä omaa pyöräilyseuraa. Hän harjoitteli ja opetteli kaiken lajiin liittyvän omin avuin.
Myös ajovarusteiden on oltava kunnossa, sillä alhaalla laaksossa voi olla + 30 ja ylhäällä vuorilla lämpötila voi laskea alle viiden asteen.
Alppikisoissa on vaaransa, sillä alamäissä vauhti saattaa kohota jopa 110 kilometriin tunnissa. Tähti on selvinnyt ilman vakavia loukkaantumisia.
“Alamäkeä ajettaessa on tärkeää, ettei jarrut kuumene liikaa. Kerran jarrut hävisivät tosi jyrkkää ja teknistä laskua alas tullessa. Oli ajettava metsään. Lensin tangon yli, mutta tulin alas jaloilleni. Oli ihme, ettei siinä käynyt pahemmin.”
TONI TÄHTI
Viitasaarella vuonna 1993 syntynyt maastopyöräilijä, yrittäjä ja valmentaja. Asuu Viitasaarella ja Itävallassa.
Kilpailee kansainvälisiä maasto- ja maantiepyöräkilpailuja muun muassa Itävallassa, Saksassa, Italiassa ja Suomessa.
Edustaa itävaltalaista Bergankunft Iselsberg –maastopyörätallia ja on Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry:n jäsen. Ajaa KTM-pyörällä.
Maastopyöräilyn maratonmatkan Suomen mestari 2024 ja saavuttanut useita muita SM-mitalisijoja. Saavuttanut muun muassa World Games –kilpailun ykkössijan ja hopean vuosina 2023 ja 2018.
Vuonna 2023 voitti Glocknerkönig-ylämäkikilpailun, joka järjestettiin Itävallan korkeimmalla vuorella ja johon osallistui yli 2000 kilpailijaa.
Toimii pyöräilyvalmentajana ja ylläpitää pyöräosien verkkokauppaa.
Harrastaa valo- ja videokuvaamista. Ylläpitää Youtubessa Toni`s Cycling Show –kanavaa, jonne hän kuvaa kilpailunsa.
Tähti ajaa 12-vaihteisella pyörällä. Rengaspaineet ja iskunvaimennuksen säädöt saattavat olla pitkissä ja pienten marginaalien kisoissa ratkaisevia. Kuva: Petteri KivimäkiTähti viihtyy hyvin Itävallassa. Hänen mukaansa suomalaisia ja itävaltalaisia yhdistää maanläheisyys ja luontosuhde.
“En ole vieläkään tottunut käsittämättömän upeisiin vuoristomaisemiin, vaikka olen asunut Itävallassa jo vuosia. Suomessa luonto on helpommin saavutettavissa, koska siellä luonto on hyvin vuoristoista.”
Tähti on haaveillut lapsuudestaan asti maailmanmestaruudesta. Vaikka kirkkain pysti on vielä saamatta, pikkupojan haaveet ovat pitkälti toteutuneet.
“Elän unelmaani. Se on vaatinut, että olen tykännyt aidosti pyöräilystä. Laji vie kaiken ajan, mutta se ei tunnu uhraukselta, koska nautin ajamisesta. Jokainen treeni on nautinto ja kilpailu kuin jouluaatto.”
Savivuoren laelta avautuvat upeat maisemat Keitele-järvelle. Tähti ei haikaile muuttavansa muualle päin Suomea.
“Olen opiskellut ja asunut Jyväskylässä, mutta en pysty olemaan kauaa kaupungissa, koska siellä on liikaa liikennettä ja melua. Täällä Viitasaarella sielu lepää. Saan olla yksin luonnon keskellä ja ajaa.”
- Osaston luetuimmat
