• Ostettava maatila löytyi puskaradion välityksellä ja kaupat tuli ‒ tämän takia paikka teki heti vaikutuksen

    Juho-Heikki Kauppinen aloitti maitotilalla työntekijänä maaliskuussa 2022. Vuotta ja kuukautta myöhemmin, aprillipäivänä 2023, allekirjoitettiin tilan kauppakirjat ja peltojen vuokrasopimus.
    Eveliina Kokkoniemi ja Juho-Heikki Kauppinen löysivät Vieremältä sopivan maatilan, jossa pyörittävät kehittyvää yritystoimintaa. Tilan edellinen omistaja Esko Luttinen siirtyi tilan työntekijäksi ja Minna Kurtelius-Luttinen kouluttautuu uudelle alalle.
    Eveliina Kokkoniemi ja Juho-Heikki Kauppinen löysivät Vieremältä sopivan maatilan, jossa pyörittävät kehittyvää yritystoimintaa. Tilan edellinen omistaja Esko Luttinen siirtyi tilan työntekijäksi ja Minna Kurtelius-Luttinen kouluttautuu uudelle alalle. Kuva: Petteri Kivimäki
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    24.4.202520:00
    Jukka Koivula
    Vieremä

    Kun Juho-Heikki Kauppinen sattui ajattelemaan ääneen Pro Agria Iisalmen kokoushuoneessa kesällä 2021, käynnistyi yllättävä mutta toivottu tapahtumasarja.

    Kauppinen nimittäin etsi tuolloin myytävää maatilaa, johon voisi asettua yrittäjäksi.

    ”Harmittelin siinä, kun yksi maatilakauppa oli juuri kariutunut. Työkaveri sattuikin tietämään, että Vieremän suunnalla on hiljaisessa myynnissä lypsykarjatila”, Kauppinen kertoo.

    Mies oli yhteydessä tilanpitäjiin ja vieraili pian paikan päällä yhdessä puolisonsa ja yrittäjäkumppaninsa Eveliina Kokkoniemen kanssa.

    ”Paikka teki heti vaikutuksen. Sovittiin yrittäjien kanssa, että tulen tähän ensin töihin ja jos homma kaikin puolin sujuu, niin edetään myöhemmin kaupantekoon”, Kauppinen sanoo.

    Kokkoniemeen vaikutuksen teki navetassa siisteys ja tilavuus.

    ”Asiat olivat hyvin järjestyksessä. Pihaton käytävät ja parret ovat leveitä, ja navetta vastasi nykypäivän standardeja.”

    Pihaton käytävät ja parret ovat leveitä, ja navetta vastasi nykypäivän standardeja.”

    Eveliina Kokkoniemi

    Juho-Heikki Kauppinen aloitti maitotilalla työntekijänä maaliskuussa 2022. Vuotta ja kuukautta myöhemmin, aprillipäivänä 2023, allekirjoitettiin tilan kauppakirjat ja peltojen vuokrasopimus.

    Samassa yhteydessä sovittiin, että edellinen omistaja Esko Luttinen siirtyy tilan työntekijäksi.

    ”Se oli kaupan ehtona, että jään tähän töihin. En osaa olla tekemättä maataloustöitä”, Luttinen sanoo ja naurahtaa.

    Yrittäjäparin mukaan tilakauppaa edelsivät tarkat kannattavuuslaskennat.

    ”Kävimme tutustumassa yhteensä kolmeen potentiaaliseen myytävään tilaan, mutta tässä täsmäsi kaikki. Tila ei ole alasajovaiheessa vaan täydessä iskussa. Pääsimme heti kiinni kehittyvään ja kasvavaan yritystoimintaan”, Kokkoniemi kertoo.

    Omistajanvaihdoksen yhteydessä aiemmin asemalypsyssä ollut tila siirtyi kahden lypsyrobotin aikakauteen joulukuussa 2024.

    Tilan nykyisten ja edellisten yrittäjien henkilökemiat toimivat, kaikki kehuvat. Kuvassa Juho-Heikki Kauppinen, Eveliina Kokkoniemi Tiuhti-kissa sylissään, Esko Luttinen ja Minna Kurtelius-Luttinen.
    Tilan nykyisten ja edellisten yrittäjien henkilökemiat toimivat, kaikki kehuvat. Kuvassa Juho-Heikki Kauppinen, Eveliina Kokkoniemi Tiuhti-kissa sylissään, Esko Luttinen ja Minna Kurtelius-Luttinen. Kuva: Petteri Kivimäki

    Navetassa on tällä hetkellä 120 lypsävää lehmää. Nuorkarjan kanssa karjan kokonaispääluku nousee pariin sataan.

    ”Tänä vuonna eläinmäärää kasvatetaan yhteensä kahteen ja puoleensataan”, Kauppinen toteaa.

    ”Se oli kaupan ehtona, että jään tähän töihin. En osaa olla tekemättä maataloustöitä.”

    Esko Luttinen

    Esko Luttinen ja Minna Kurtelius-Luttinen aloittivat maatalousyrittäjinä Vieremän Palosenmäen kylässä 1993, Suomen EU-jäsenyyden kynnyksellä.

    ”Meillä oli siihen aikaan parsinavetta, jossa oli 15 lehmää. Parsinavettaa laajennettiin neljällekymmenelle lypsävälle. Sillä mentiin aina vuoteen 2008, jolloin pihattonavetta valmistui”, Kurtelius-Luttinen muistelee.

    Esko Luttisen mukaan uusi navetta rakennettiin sillä johtoajatuksella, että tila myöhemmin myydään.

    ”Siinä vaiheessa oli jo tiedossa, että oma nuoriso ei jatka. Navetta tehtiin itsellemme muutamaksi vuodeksi.”

    Kun uudesta navetasta syntynyt velkakuorma oli madaltunut ratkaisevasti, pistettiin tila hiljaiseen myyntiin.

    ”2018 kerroimme tutuillemme eri puolilla, että tila on tulossa myyntiin. Siinä vaiheessa varsinkin Minnaa alkoi kiinnostaa alanvaihto”, Esko Luttinen kertoo.

    ”Olin ollut navettatöissä 25 vuotta. Joka aamu lypsylle noustessa sitä mietti, että pääsisiköhän tekemään vielä toisenkin työuran”, Minna Kurtelius-Luttinen jatkaa.

    Pariskunnan molemmat tyttäret ovat opettajia. Myös Kurtelius-Luttinen kouluttautuu tällä hetkellä koulupuolelle, koulunkäynnin ohjaajaksi.

    Tilava ja avara pihattonavetta sijaitsee Vieremän Palosenmäen kylässä.
    Tilava ja avara pihattonavetta sijaitsee Vieremän Palosenmäen kylässä. Kuva: Petteri Kivimäki

    Päätoimisen maatalousyrittäjyyden lisäksi Eveliina Kokkoniemi on töissä eläinaineksen jalostamiseen erikoistuneella Semex Finlandilla.

    ”Minusta oli tosi hienoa, että Juho-Heikki sai alkaa tehdä ruokinnassa haluamiaan muutoksia jo silloin työntekijänä. Minä taas aloin laatia eläinaineksen jalostukseen liittyvää suunnitelmaa. Päästiin heti vaikuttamaan tilan tulevaisuuteen”, Kokkoniemi kiittelee.

    Sodankylästä kotoisin oleva Kokkoniemi toi Vieremälle kolme lehmää Lapista saakka. Navetassa käyskentelevistä eläimistä noin 70 prosenttia on holsteineja ja loput ayrshireitä.

    ”Tämä on yritystoimintaa, joten eurot edellä mennään kaikessa. Se, että karja on kestävää, luo pohjan kaikelle.”

    Navetassa on tällä hetkellä yksi satatonnari nimeltään Luna.

    ”Kotitilan pellot ovat meillä edelleen viljelyksessä.”

    Juho-Heikki Kauppinen

    Pohjoisesta kulkeutuneiden tulokkaiden lisäksi uusia lehmiä tuotiin navettaan myös Kauppisen kotitilalta, Iisalmen Runnilta.

    ”Kotitilan pellot ovat meillä edelleen viljelyksessä. Mutta koska täällä oli uudenaikainen pihatto, ei vanhan parsinavetan jatkaminen ollut mielekäs vaihtoehto”, Kauppinen kertoo.

    Vieremän ja Iisalmen puolella olevat pellot yhteenlaskettuina tilalla on vuokramainen käytössään 150 hehtaaria peltoja, joista saadaan ravinto omalle karjalle.

    ”Sellainen erikoisuus tässä vielä on, että 83-vuotias isäni osallistuu edelleen aktiivisesti tilan peltotöihin”, Esko Luttinen kertoo.

    ”Ja samaten oma 66-vuotias isäni tekee aktiivisesti peltotöitä Runnilla”, Juho-Heikki Kauppinen sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Karjakko Veera Mäkinen, maatalousyrittäjä Juha Rinkinen (kuvassa keskellä) ja edellisen puoliso Tapani Tiura hoitavat lypsykarjaa Moision tilalla. Kuvassa myös 17-vuotias lehmä Rounion Hjärtta Ylisma.

      Maidontuotanto | Miten tuotetaan laatumaitoa puolen vuosisadan ajan? Taustalla pari periaatetta ja yksi lehmärotu ‒ ”Siinä mielessä tyylini on vähän venäläinen”

      Tilaajalle
    • Peltolan tila Muuramessa on koko Suomen aatelia maidontuotannossa. Kuvassa oleva Kaija-lehmä on lypsänyt yli 130 000 maitolitraa.

      Maidontuotanto | Maitotila Keski-Suomessa takoo koko maan parasta tulosta ‒ hurjasti lisätehoja toi robotti, kaksi muuta seikkaa tuloksen takeena

      Tilaajalle
    • Tulevaisuudessa Suomenkin karjatiloilla joudutaan todennäköisesti miettimään nykyistä enemmän eläinten viilennystä. Arkistokuva.

      Maatalouden ympäristötoimet | Miten pohjoiskarjalainen maitotila sopeutuu ilmastonmuutokseen?

      Tilaajalle
    • Vasikat saavat omilta emiltään huomiota lypsyjen lomassa.

      Maatalous | Maitotilalla Lempäälässä tehtiin vasikkakasvatuksessa hämmästystä herättänyt ratkaisu, jota ei ole tarvinnut katua

    • Sari ja Jukka Karhumaa rahoittivat poikkeuksellisesti itse osakeyhtiömuotoisen maatilansa sukupolvenvaihdosta, sillä EU:n säännöt estävät pankkien myöntämän tavanomaisen spv-rahoituksen.

      Talous | Kun lainaa ei myönnetty, luopuva sukupolvi päätyi rahoittajaksi osakeyhtiötilan sukupolvenvaihdoksessa

      Tilaajalle
    • Vuonna 1943 noin 268 000 tilalla oli lehmiä, tosin vain osasta sitä lähti kodin ulkopuolelle. Vuonna 2023 maitotiloja oli noin 4<strong id="strong-f5119a2e873049bd2021236b40eebb9e"> </strong>360 kappaletta. Kuvituskuva.

      Maidontuotanto | Näin paljon maitotilojen määrä on vähentynyt viimeisen 80 vuoden aikana – jäljellä on enää murto-osa

    Artikkelin aiheet
    maatalous
    maatilan omistajanvaihdos
    lypsykarjatila
    Vieremä
    Pro Agria
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle