Anni Heiskasen mielestä pankkien pitäisi muuttaa asennettaan Itä-Suomen maataloutta kohtaan. Kuva: Jaana Kankaanpää
Verottaja on alkanut kysellä traktoreiden ajopäiväkirjoja, ilmeni MTK:n kokouksessa
Valtuuskunnassa tähdennettiin yhteistyön voimaa ja palkittiin Vuoden Helmi.Tilaajalle
Valtuuskunta kokoontui keskiviikkona Espoon Hanasaaressa. Sometuksen vähäisyyttä arvosteltiin, joten Juha Marttila otti kokousväestä kuvan.”Pankkien suhtautuminen Itä-Suomen maatiloihin on masentavaa”, sanoi Pohjois-Savoa MTK:n valtuuskunnan kokouksessa edustanut Anni Heiskanen.
Nuiva linja siirtää hänen mukaansa sukupolvenvaihdoksia, aiheuttaa pakkolopettamisia ja vaikeuttaa tilakauppoja.
Pankkien tiukoista vastuullisuussäännöistä oli huolissaan myös Etelä-Pohjanmaan Suvi Rantala.
Kevätkokous pidettiin keskiviikkona Espoon Hanasaaressa. Puheissa vilisivät huolet nuorista kannattavuuteen ja jauhelihasta hirviin.
”Miten työvoiman saatavuus turvataan, kun oma ja ja myös ukrainalaisten jaksaminen on heikkoa?”
Pohjois-Savon Tiina Korhosen mukaan tuottajia riivaavat jatkuvat selvityspyynnöt ja muu byrokratia.
”Entä miten työvoima turvataan, kun oma ja ukrainalaistenkin jaksaminen on heikkoa?”
Pohjois-Karjalan Kalle Myllynen ihmetteli verottajan utelua ajopäiväkirjoista.
”Ilmeisesti osaaminen ei riitä erottamaan traktoria ja koppimönkijää, kun rekkarit ovat samannäköiset. Hintalapuissa on kyllä eri määrä numeroita.”
Etelä-Pohjanmaan Jaakko Isomäki pohti turvemaiden kohtelua ja Pohjois-Suomen Sami Nivala kehotti lisäämään painetta ministeriöihin.
”Kauanko tämä motivoi jatkamaan?”
Satakunnan Otso Heikolaa huolettivat maataloustuet.
”Julkisuudessa olleella listalla vasta 8. sijalla oli ensimmäinen maatalouden toimija. Valuvatko tuet siis muille?”
Pohjois-Savon Lassi Väisänen sanoi, että heikko kannattavuus johtaa sadon niittämiseen peltoon.
Vilma Kuosmanen pitää viljelijän työtä tärkeänä, mutta miettii nuorten motivaatiota. Kuva: Jaana KankaanpääEnsikertalainen Vilma Kuosmanen Pohjois-Savosta muistutti, että pienestä palkasta ja katteesta huolimatta viljelijä on ruokaketjun tärkein tekijä.
”Kauanko tämä motivoi jatkamaan? Markkinoiden pitää muuttua ja aktiivisia nuoria ottaa mukaan päättäjiksi.”
Uudenmaan Nina Tervo huomautti, että maidontuottajia on enää 3 380. Määrää ovat syöneet metsäkato-, kuljetus- ja muut asetukset ja heikko kannattavuus.
”Sitä voi parantaa nostamalla investointituen raja 1,5 miljoonaan ja siirtämällä maito litratuen piiriin.”
”Paineistaminen on ainoa konsti vaikuttaa muuhun ketjuun. Meidän pitää opetella markkinointia ja yhteistyötä”, sanoi Hämeen Aku Länninki.
Etelä-Savon Taneli Pajunen toivoi lain käyttämistä tuontilihan torjumiseen.
”Aivan mahtava konsepti.”
Satakunnan Anne Kangasvuori-Hosike oli huolissaan kehnosta tieverkosta ja Mhy Keskipohjan Erno Saari nuorten pelottelusta. Alan opiskelijoista kolmannes näkee alan kielteisesti.
Tuula Ojanen Pirkanmaalta kiitteli koululaisten tavoittamista. Valtuuskunnan toinen varapuheenjohtaja Sanna Hämäläinen kehui eteläpohjalaisen Koskenojan maatilan oppitunteja, jotka ovat tavoittaneet tuhannet oppilaat.
”Aivan mahtava konsepti, jota voisi käyttää muuallakin”, Etelä-Pohjanmaan Timo Kankaanpää säesti.
Kaakkois-Suomen Siru Lavikka tähdensi yhdessä tekemistä, samoin Mhy Kymenlaakson Eero Kivistö.
”Pitää nähdä yhteisiä asioita ja pystyä puhumaan vaikeistakin asioista. Ei ole väliä, onko taustalla MTK tai Mhy, samaa porukkaa ollaan.”
Varsinais-Suomen Aarne Lehtonen peräsi MTK:lta kotimaisuus-haastetta vastaiskuna lihavihalle ja Martoille.
”Saaristomeren suhteen viljelijöiden työkalupakki alkaa olla tyhjä.”
Matti Kantola toivoi tapaa siirtää ikääntyvät viljelijät nuorten palkattomiksi rengeiksi.
Henrik Jensen sanoi, että Saaristomeren ja susien suhteen viljelijöiden työkalupakki alkaa olla tyhjä.
Keski-Suomen Maija Laahanen esitti maaseudun asunnoille 60 000 euron takuuvakuusarvoa.
Satakunnan Mikko Uusitalo muistutti, että tällä joukolla on juuret ja ymmärrys niiden käyttämiseen.
Mhy Kaakon Lari Koskiaho kehotti aina tekemään ilmoituksen hirvituhoista ja viemään jahdit loppuun.
Keski-Pohjanmaan Markus Kivelä peräsi terävämpää viestintästrategiaa.
Joona Tuomikoski laittaisi MTK:n rahat ruoan vientitöihin. Kuva: Jaana KankaanpääEnsikertalainen Joonas Tuomikoski Pohjois-Suomesta esitti, että MTK:n ”massiivinen sijoitusomaisuus” laitettaisiin vientityöhön ja tase töihin, koska kauppa ei maataloutta pelasta.
Puheenjohtaja Juha Marttila vastasi, että 1930-luvulla vientiä teki Metsäliitto ja sittemmin viljaosuuskunta.
”Koskaan ei pidä sanoa ei, mutta harkintaa pitää käyttää.”
”Nyt tuntuu, että sheriffi on tullut kaupunkiin.”
Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoi, että vuosikertomuksen kannattavuusteksti on ”surullista luettavaa”, mutta pani toivonsa hankinta-, kilpailu- ja elintarvikemarkkinalakiin ja uuteen elintarvikemarkkinavaltuutettuun.
”Nyt tuntuu, että sheriffi on tullut kaupunkiin ja asioita alkaa tapahtua.”
Wallin kehotti jäsenistöä lataamaan MTK-appin.
Vuoden Helmi -palkinnon saivat MTK Savonlinnan seutu ja Mhy Etelä-Savo Opi maasta ja metsästä -verkkosivuille.
Vuoden Helmi -tunnustuksen kävivät pokkaamassa Aino Sallinen, Petteri Käyhkö ja Ruth Lähdeaho-Kero. Kuva: Jaana KankaanpääArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
