Sikarutto palasi Itä-Saksaan – korvauksista taistellaan, mutta kaikkialla ei pihistellä

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on palannut loppukevään ja kesän aikana Saksaan erityisesti maan itäisiin osavaltioihin. Lännessä maan väkirikkaimman osavaltion Nordrhein-Westfalenin tilanne on myös mennyt huonompaan suuntaan.

Saksan kuudestatoista osavaltiosta seitsemässä on tänä vuonna havaittu ASF-tapauksia.

Saksin osavaltio, jolla on pitkä raja sikarutosta kauan kärsineen Puolan kanssa, ehdittiin jo todeta ”puhtaaksi” huhtikuussa.Tautitapauksia ja -riskejä kartoittava Friedrich-Loeffler-Instituutti FLI) jopa kiitteli, miten rajoitustoimet ja suojavyöhykkeet ovat tehonneet ei pelkästään Saksissa, vaan koko Saksassa.

Heti kesäkuussa rajajoki Neissen rannalla sijaitsevasta Görlitzistä löydettiin kuitenkin sikaruttoon sairastuneita kuolleita villisikoja. Heinäkuussa Mecklenburg-Vorpommerin osavaltiossa raportoitiin sikaruttotapauksesta 3000 eläimen sikalassa.

Herkästi leviävä tauti on ravistellut Saksan sikatalouden arvoketjua vuodesta 2020. Kymmenet tuhannet tilat ja yritykset ovat ottaneet kovaa iskua.

Koko sikataloutta edustavalla etujärjestö ISN:llä tai viranomaisilla ei ole tarkkoja lukuja taudin talousvaikutuksista. Vahvistamattomat arviot tappioista vaihtelevat sadoista miljoonista pitkälti yli miljardiin euroon ja jopa miljardeihin, kun puhutaan koko kuuden vuoden jakson kaikista välillisistä menetyksistä.

Kovimmat tappiot tulevat vientimarkkinoilta. Saksa vei ennen vuotta 2020 pelkästään Kiinaan sianlihaa sadoilla miljoonilla euroilla. Kun ASF-tapaukset tulivat julki, vienti romahti ja on edelleen tahmeaa, vaikka jo pitkään taudista vapaiksi todettuja osavaltioita on yhdeksän.

Villisikoja brandenburgilaisella pellolla 2021. Sikarutto lähti leviämään Saksassa nopeasti nimenomaan Brandenburgista syyskuussa 2020.  Kuva: Patrick Pleul

Saksa, kuten muutkin EU-maat pääsääntöisesti, maksaa tautitapausten vuoksi lahdatuista eläimistä ja tallien puhdistamisesta lakisääteisen korvauksen. Vastuu maksuista on osavaltioilla ja raha tulee eläintautikassoista. Varat niihin kerätään suurimmaksi osaksi karjatiloilta, mutta osa tulee myös osavaltioilta.

Välilliset kielteiset seuraukset, kuten viennin tyrehtyminen, tuottajahintojen lasku, tuotantoseisokit ja kohonneet kustannukset, jäävät enimmäkseen tilojen huoleksi. Parhaiten tappioista ovat selvinneet ne yrittäjät, jotka ovat ottaneet tilakohtaisia eläintautivakuutuksia.

Saksan maatalousministeri Alois Rainer tapasi viime viikolla kannattavuuskriisissä jo pitkään kärvistelleen sikatalouden edustajia. Uudelleen leviämään lähtenyt sikarutto oli yksi Berliinin kriisitapaamisen aiheista. Mitään uusia lupauksia uusista korvauksista ei kuultu.

Etujärjestöt patistavat hallitusta ennen muuta neuvottelemaan Kiinan kanssa, jotta ASF-vapaiden alueiden vienti saataisiin uudelleen käyntiin.

Uusi EU-markkinoita sekoittava uhka tulee Espanjasta ja sillä on suora kytkentä afrikkalaiseen sikaruttoon.

Viime vuoden lopussa Kataloniassa löydettiin useita sairastuneita villisikoja. Se leikkasi nopeasti Espanjan massiivisen sikatalouden vientiä kolmansiin maihin. Myymättä jäänyttä liha on alkuvuodesta lähtien työnnetty polkuhinnoilla EU:n sisämarkkinoille.

”Kaikille on selvää, että paine tulee Espanjasta, mutta laskua haitoista ei voida laittaa pelkästään tilojen maksettavaksi, ISN:n toimitusjohtaja Torsten Staack kommentoi tilannetta hiljattain julkisuudessa.

Hessen on Saksassa yksi niistä harvoista osavaltioista, joka maksaa korvauksia myös ASF:n aiheuttamista välillisistä taloudellisista haitoista. Tappioita korvataan niille suoja-alueilla oleville ”puhtaille” tiloille, jotka ovat noudattaneet kaikki määräyksiä. ISN pitää järjestelyä esimerkillisenä.

Tuottajajärjestöt eivät Saksassa vastusta sinänsä tiukkoja rajoituksia ja laajoja suoja-alueita. Edunvalvojien mielestä toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset pitäisi kuitenkin ottaa paremmin huomioon ja rajoituksia pitäisi purkaa nopeasti aina, kun se on mahdollista ilman huomattavaa leviämisriskiä.

Villisioista levinnyt ASF-sikarutto on ravistellut EU-alueella erityisen ankarasti Puolaa ja Baltian maita. Kuva: Lari Lievonen

EU-alueella on tänä havaittu afrikkalaista sikaruttoa Suomen lisäksi kahdessatoista jäsenmaassa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana eniten tapauksia on EU-komission mukaan ollut Puolassa, Liettuassa, Italiassa, Saksassa, Unkarissa ja Latviassa.

Erityisen vaikeana tilannetta pidetään Italiassa, Puolassa ja Baltian maissa. Saksaan tauti on levinnyt FLI-instituutin havaintojen mukaan ennen muuta Puolasta.