Viljoilla mahdollisuus 15 tonnin hehtaarisatoihin Suomessa, jos kaikki menee nappiin

Viljasta olisi teoriassa mahdollista saada Suomessa 15 tonnin hehtaarisatoja, viljelijä, neuvoja Kari Alasaari kertoi Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljelijäseminaarissa helmikuussa.

Laskelma perustuu auringon säteilymäärään ja sademääriin. Oletuksena on, että ravinteita on riittävästi eikä kasvustoa vaivaa mikään.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista nähdään, että keskimääräiset kevätviljasadot ovat alle neljän tonnin luokkaa hehtaarilta.

Vesi on meillä rajoittava tekijä, Alasaari toteaa. Auringon säteilyn puolesta suuret sadot olisivat mahdollisia.

Tärkeää on siksi huolehtia, että pellossa on kasveille tarpeeksi vettä.

Aurinkoon ja sateisiin viljelijä ei voi vaikuttaa, Alasaari toteaa. Sen sijaan maanpinnan alapuolella oleviin asioihin pystyy vaikuttamaan.

Niitä ovat muun muassa pellon kuivatus ja muodot, maan rakenne, pH ja hivenet.

Alasaari sanoo, että kuivatus on terminä huono. Mieluummin pitäisi puhua vesien hallinnasta. Siihen kytkeytyy säätösalaojitus ja jos mahdollista niin myös säätökastelu.

Alasaari tunnetaan täsmäviljelyn osaajana. Hän muistuttaa, että täsmäviljelyllä ei saa ihmeitä aikaan, jos pellon perusasiat eivät ole kunnossa.

Maan rakenteen täytyy olla hyvä, jotta kasvien juurista tulee laajat ja ne pääsevät syvälle. Silloin ne saavat vettä kuivanakin aikana.

”Sato on sitä parempi, mitä syvemmät juuret ovat”, Alasaari sanoo.

Syysviljoilla kylvöaikaa voisi olla syytä aikaistaa sen takia, että juuret ehtisivät kasvaa enemmän, hän pohtii.

Kevätviljat kannattaa Alasaaren mukaan kylvää niin aikaisin kuin mahdollista, jotta ne pystyvät hyödyntämään kevään runsaan auringon säteilyn ja siten satopotentiaalin.

Alasaari on osallistunut useana vuotena brittiläisen neuvontajärjestön YEN-satokilpailuun. YEN tulee sanoista yield enhancement network, joka suomentuu sadon kehittämisverkostoksi.

Kilpailuun osallistuvilla brittitiloilla viljasadot ovat vaihdelleet 9–14 tonniin hehtaarilta. Pienillä toimenpiteillä voi tällöin saada tuhat euroa enemmän tuottoa hehtaarilta.

Britanniassakin veden hallinta ja sen pitäminen paremmin pellossa on nähty tärkeimmäksi satoa lisääväksi tekijäksi.

Kuumat jaksot ovat korostuneet viime vuosina. Lämpöstressi on lyhentänyt viimeisten kymmenen vuoden aikana jyvän täyttymisaikaa kymmenellä päivällä Britanniassa.

Viime kesäkuussa ei Lapualla Alasaaren pelloilla satanut juuri lainkaan vettä. Silti hän ylsi kauralla kahdeksan tonnin hehtaarisatoihin.

Vuonna 2021 ohrasta hän korjasi yli kahdeksan tonnin hehtaarisatoja. ”Potentiaalia silloin olisi ollut yli kymmenen tonnin satoonkin. Parannettavaa on vielä”, hän sanoo.

Tärkeää on seurata kasvustoja ja reagoida näkemäänsä esimerkiksi lisälannoituksilla, Alasaari muistuttaa. ”Viljellään, eikä vain kylvetä.”