Jäsenmaat ja EU:n uusi komissio törmäyskurssilla maataloustukien uudistamisesta − "Kaikkia tukia samaan pakettiin ajavat ovat väärässä"

Joulukuussa työnsä aloittavan Ursula von der Leyenin johtaman uuden EU-komission pyrkimykset myllätä unionin maatalouspolitiikkaa torjutaan jäsenmaissa. Vastustuksen taustalla on pelko siitä, että maataloustuottajien saamia suoria tukia ollaan leikkaamassa merkittävästi.

Komissiossa on hahmoteltu mallia, jossa nykyisistä maatalous- ja koheesiotukiohjelmista luovuttaisiin. Jatkossa kaikki suorat tuet perustuisivat kansallisesti laadittaviin ohjelmiin.

Tuille halutaan asettaa myös sellaisia ehtoja, jotka eivät ole kytköksissä maatalouteen. Jäsenmaat pelkäävät, että näiden ehtojen avulla maataloudelle aikaisemmin jyvitettyjä budjettivaroja pyritään ohjaamaan muihin tarkoituksiin.

Jäsenmaiden maatalousministerit torjuivat viime viikon kokouksessaan Luxemburgissa komission kaavailut erillisen maatalouspolitiikan romuttamisesta lähes yksimielisesti.

”Nyt näyttää siltä, että komissiossa halutaan luoda malli, jolla maatalouden rahoittamista ja tukemista voidaan kyseenalaistaa ja muuttaa nopeasti. Se nähdään uhkana koko elinkeinolle ja myös strategisen autonomian kannalta tärkeälle ruokaturvalle”, MT:n maataloutta hyvin tunteva Brysselin diplomaattilähde korostaa.

Esimerkiksi Espanjan maatalousministeri Luis Planas varoitti Luxemburgissa nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) romuttamisesta.

”Jokainen joka ajattelee, että CAP:ista voidaan luopua ja niputtaa kaikki tuet yhteen pakettiin, on minun mielestäni väärässä”, Planas totesi Politico-verkkojulkaisun mukaan maatalousneuvoston kokouksen yhteydessä.

Suomen maatalousministeri Sari Essayah (kd.) ei kokouksen jälkeen halunnut ottaa kantaa julkisuudessa esitettyihin epävirallisiin kaavailuihin.

Jäsenmaat ovat valmiita hyväksymään sen, että hehtaariperusteisen politiikan sijasta tuet kohdistettaisiin jatkossa viljelijöille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Tämä linjaus on kirjattu myös Euroopan ruokaketjun edunvalvojien ja ympäristöjärjestöjen käymän strategisen vuoropuhelun pohjalta laadittuun syyskuussa julkaistuun loppuraporttiin.

MT:lle vahvistettiin usean eri jäsenmaan diplomaattilähteistä, että maatalousministerien viime viikon keskusteluissa paheksuttiin tapaa, jolla maatalouspolitiikan uudistamista on valmisteltu komissiossa. Jäsenmaiden ja parlamentin poliittisten ryhmien edustajia ei kutsuttu mukaan kevään strategiseen vuoropuheluun.

Maatalouspolitiikan uudistusehdotus on tarkoitus julkaista ensi vuoden puolivälissä sen jälkeen, kun esitys EU:n tulevasta seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä on saatu kasaan. MT:n tietojen mukaan kiistanalaisimmat budjettikysymykset ratkaistaan kuitenkin vasta Saksan ensi syyskuun parlamenttivaalien jälkeen.

Jäsenmaiden rivejä repii se, että vuonna 2004 jäseniksi tulleille Itä-Euroopan mailla maksetaan pienempiä suoria tukia, koska niiden tuotantokustannukset ovat alhaisempia. Romania, Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat vaatineet, että tästä käytännöstä luovutaan vuoden 2027 jälkeen.

Länsi-Euroopan vanhat jäsenmaat vastustavat tätä. Ne pelkäävät menettävänsä osan tuistaan, jos lähes 390 miljardin euron maatalousbudjetin kokoa ei kasvateta.