Kasvinviljelyn kriisikokous järjestettiin Somerolla maanantaina. Kuva: Lari Lievonen
Kriisikokouksen viestiä kuunnellaan tarkasti, lupaa MTK:n Wallin
Monista asioista voi olla samaa mieltä Someron kriisikokouksen 800 osanottajan kanssa, summaa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.Tilaajalle
Markkinoiden tasapainottamisestakin keskusteltiin Someron kokouksessa, mutta loppujen lopuksi vähän liian vähän, sanoo Jyrki Wallin. Arkistokuva. Kuva: Jaana Kankaanpää”Virheitä on tehty, kun ollaan tilanteessa, josta on käytettävä sanaa kriisi”, toteaa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. Hän käytti Someron kriisikokouksessa puheenvuoron ja oli kuulolla viljelijöiden viestin äärellä.
Wallinin mukaan kokous oli erinomaisen hyvä paikka nostaa esille ruoantuotannon kriisitila. Hän toivoo, että kokouksen puheenvuoroissa esille nostetut asiat yltävät laajaan jatkokeskusteluun ja toteaa, että varsinaista toimenpidelistaa ei kokous sinällään tarkemmin käsitellyt.
”Perusteet nimetä tämän hetken tilanne kriisiksi ovat vahvat. Markkinoiden tasapainottamisestakin keskusteltiin, mutta loppujen lopuksi vähän liian vähän”, hän toteaa.
Wallinin mukaan on selvä, että menestyvän tilan rima on asetettu liian korkealle.
”Liian pieni osuus maatiloista, eritoten viljanviljelytiloista, riman ylittää.”
”Menestyvän tilan rima on asetettu liian korkealle.”
Wallinin mukaan vallitsevaan kriisitilanteeseen on haettava nopeita ratkaisuja, mutta kestävä ratkaisu on riippuvainen seuraavasta maatalouden rahoituskauden paketista. Juuri nyt ollaan tässä kynnysvaiheessa tukien osalta. Markkinatoimia voidaan tehdä välittömästi.
”Tukikokonaisuudessa tärkeintä on vaikuttaa vuosien 2028–2034 cap-rahoituspakettiin ja maatalouspolitiikkaan. Orpon hallituksella on merkittävä maalinteon paikka, maatalouden rahoituksen turvaaminen suhteessa muihin jäsenmaihin.”
”Ensimmäisenä pitää saada viljatase kuntoon. On saavutettava kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Paljon on kiinni siitä, miten markkinoilla käyttäydytään. Tämä pätee tilakohtaisiin ratkaisuihin mutta myös laajempiin päätöksiin.”
Perusongelma on, että markkinoilla on liikaa tavaraa, kiteyttää Wallin. Esimerkiksi kesällä 2025 vilja-ala supistui vain kaksi prosenttia, vaikka markkinatilanteen vaikeudet olivat tiedossa jo ennen kylvöjä.
”Iso vaikutus on tilojen viljelypäätöksillä, eli mitä peltoon kylvetään. MTK kannustaa kasvivalikoiman maksimaalista hyödyntämistä. Valkuaiskasvien tuotantoa on vara nostaa, tämä on myös huoltovarmuuskysymys. Nyt ollaan jumissa nykyisen ohjelmakauden ehdoissa, mutta esimerkiksi kerääjäkasvien ja maanparannuskasvien ehdot tulevat paranemaan jatkossa.”
”Vain pieni osa tuottajista hyödyntää hintasuojauksen ja kiinnittää sadon hinnan etukäteen.”
Wallin peräänkuuluttaa viljelijöiltä markkinaehtoista toimintaa ja riskien hallintaa.
”Vain pieni osa tuottajista hyödyntää hintasuojauksen ja kiinnittää sadon hinnan etukäteen.”
Ongelmana on myös se, että viljelijän tuotantopanosten kilpailutusvoima on heikko.
”Yksi ilmiö on lannoitemarkkinat. Kilpailun lisääminen ja esimerkiksi kadmiumrajojen nostaminen kansallisesti voisivat laskea kustannuksia.”
MTK kannustaa tuottajaorganisaatioiden perustamiseen, mutta ne yksin eivät tuo ratkaisua, arvioi Wallin.
”Yhteistoiminnan vahvistaminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää.”
Turvaverkkoa pitää hänen mukaansa kuitenkin rakentaa myös lainsäädännön kautta.
”Elintarvikemarkkinalaki ja hankintalaki ovat olleet hallituksen pöydällä, se on positiivinen asia. Mutta oleellinen kysymys on, milloin ja miten hallituksen on tarkoitus toteuttaa kilpailulain tarkastelu, joka hallitusohjelmaan on kirjattu? Tähän ei Teerihajulla vastausta kuultu edes hallituspuolueiden edustajilta.”
”Puskurit on tiloilla syöty. Tästä kertoo myös konekaupan tilanne.”
Tukien maksuaikataulusta käytyä keskustelua Wallin pitää hyvänä.
”Kyse on pitkälti Ruokaviraston kyvykkyydestä asian hoidossa. On toki huolestuttavaa, kun tiloilla ollaan tilanteessa, jossa tukipotin kuukauden myöhästyminen johtaa siihen, että toiminta kriisiytyy. Puskurit on tiloilla syöty. Tästä kertoo myös konekaupan tilanne.”
Toinen kärki markkinoiden tasapainottamisessa on viennin kehittäminen.
”Tämä mainittiin Somerolla ja samoin peltokasvistrategiassamme. Valtiovallalla on keinoja vaikuttaa satamamaksuihin ja parantaa kapasiteettia nykyisestä. Tärkeä on myös tunnistaa vientituotteiden mahdollisuudet. Kauralla ja tietyillä erikoiskasveilla niitä on.”
- Osaston luetuimmat
