Maailman isoilla maatalousmailla on hyvin erilaiset tukipolitiikat: Joku tukee tuottajia, toinen taas kerää hyvät verot viennistä

Maataloutta ja kuluttajia on tuettu maailmalla ennätysmäisen paljon vuosina 2020–2022, kun hallitukset ovat pyrkineet suojelemaan kuluttajia ja tuottajia maailman kriiseiltä ja korkealta inflaatiolta, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kertoo.

Selvityksessä mukana olleet 54 maata käyttivät maatalouden tukemiseen vuodessa yhteensä 851 miljardia dollaria. Siitä 36 prosenttia käytettiin Kiinassa, 15 Intiassa, 14 Yhdysvalloissa ja 13 prosenttia EU:ssa.

Tukijärjestelmät eroavat suurissa maatalousmaissa toisistaan selvästi, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi totesi MT Livessä keskiviikkona.

Intiassa maataloustuottajia ei tueta vaan verotetaan, Niemi kertoi. Tuki kohdistuu siellä kuluttajille: hinnat pidetään maailmanmarkkinahintoja alempana ja maataloustuotteiden vientiä verotetaan.

Kiina tuki maataloutta vuosituhannen alussa hyvin vähän, mutta 20 viime vuoden aikana tukea on selvästi lisätty. Käytössä on markkinahintatuki, jossa ylläpidetään kotimaiselle tuotannolle korkeampia hintoja kuin maailmalla. Se tehdään tullien tai muuttuvien tuontimaksujen kautta, Niemi kertoi. Budjetista suoraan maataloudelle tulevaa tukea on hyvin vähän.

EU:ssa tukijärjestelmä oli 1990-luvun alussa vähän saman tapainen kuin Kiinassa nykyään, Niemi totesi. Nykyään EU:n maataloustuki on hyvin pitkälti suoraa budjettitukea, joka perustuu hehtaareihin. Markkinahinnat on EU:ssa laskettu lähelle maailmanmarkkinatasoa.

Yhdysvalloissa maataloustuottajia tuetaan huonoina vuosina, mutta ei välttämättä hyvinä, Niemi kertoi. Kyseessä ovat siis suhdannepoliittiset tuet.

Huonon sadon sattuessa Yhdysvalloissa on käytössä satovakuutusjärjestelmiä. Kun hinnat heiluvat tuottajien kannalta epäedullisesti, apua löytyy hintavakuutusjärjestelmistä. Yhteiskunta tukee näitä järjestelmiä.

Vietnam on iso maatalousmaa ja vahva maataloustuotteiden viejä. Siellä elintarvikevienti on valtiolle hyvä verotulojen lähde. ”Tuottajat eivät saa tukea vaan miinusmerkkistä tukea”, Niemi määritteli.

MT maalouden päällikkö Laura Ruohola kysyi Niemeltä, mihin suuntaan hän uskoo maailman tukijärjestelmien kehittyvän.

Niemen mukaan maailmanpoliittinen tilanne on niin epävarma, että maataloustukia tuskin ollaan lähivuosina alentamassa. ”Oman ruuantuotannon merkitys on kasvanut, kun luottamus eri maiden ja maaryhmien välillä on heikentynyt ja kauppapolitiikassa on ongelmia.”

Varsinkin ruuan tuonnista riippuvaiset maat, kuten Kiina, haluavat ylläpitää omaa maataloustuonantoa ja turvautuvat siksi tukiin.

Kiinnostava yksityiskohta on, miten EU:n ja Kiinan suhteellinen tuki on vuosien mittaan kehittynyt.

Vuonna 2000 maataloustuotannon arvosta yli 30 prosenttia oli EU:ssa tukea. Nyt osuus on enää 15 prosenttia, Niemi kertoi.

Kiinassa vastaava lukema oli vuonna 2000 kolme prosenttia. Nyt ollaan lähes samoissa lukemissa kuin EU:ssa, kun tuen osuus maataloustuotannon arvosta on 14 prosenttia.