
Jo lähes 40 prosenttia pelloista on vuokrattua, kertoi Luonnonvarakeskus (Luke) toukokuussa.
Vuokrapeltojen osuus on vuosien mittaan tasaisesti noussut, toteaa erikoistutkija Olli Niskanen Lukesta.
Pellon merkityksestä omistajalleen tai peltoon liittyvistä tunteista ei ole tehty virallisia tutkimuksia. Jotain vahvasta tunnesiteestä kuitenkin kertoo, että iso osa pelloista on nykyisin vuokralla. Omistajat eivät siis halua luopua suvun maista, vaikka eivät itse niitä enää viljele.
Toisaalta vuokrapeltojen osuus on Suomessa maltillinen. Keskimäärin EU-maissa pelloista noin 60 prosenttia on vuokralla. Korkein osuus on Slovakiassa, noin 90 prosenttia. Matalin Portugalissa, alle 20 prosenttia.
Maatilojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin vuosikymmeniä, mutta peltoala on säilynyt pitkälti ennallaan.
Ennusteiden mukaan tilanne jatkuu näin tulevaisuudessakin.
Niskanen kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin, poistuuko tulevina vuosikymmeninä rakennekehityksen vuoksi turvepeltoja viljelykäytöstä.
Selvityksen perusteella 750 000 hehtaaria vaihtaa hallintaa vuoteen 2050 mennessä, eli nämä pellot joko myydään tai vuokrataan.
”Yllättävän vähän turvepeltoja jäisi viljelemättä”, Niskanen kertoo tutkimuksen tuloksista.
”Vain joitain tuhansia hehtaareja poistuisi viljelystä rakennekehityksen myötä vuoteen 2050 mennessä. Esimerkiksi ennallistamisen tavoitteet ovat paljon tätä suurempia.”
Pääasiassa vain aivan syrjäisimpiä peltoja jäisi tulevaisuudessa viljelemättä.
”Voidaan odottaa, että jatkossa entistä enemmän peltoja on vuokralla”, Niskanen sanoo.
Suomessa on yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria peltoa. Nykyinen vajaan 40 prosentin vuokraosuus on noin 865 000 hehtaaria.
”Ostaminen on strategia, jos on tarkoitus jatkaa tilan toimintaa pitkään.”
Kannattaako peltoa ostaa vai vuokrata?
Matalien korkojen aikaan tilanne oli toinen, ostaminen oli silloin kannattavampaa, Niskanen toteaa.
Laajentavilla tiloilla molemmat tavat ovat käytössä. ”Ostaminen on strategia, jos on tarkoitus jatkaa tilan toimintaa pitkään.”
Päätöksiin vaikuttaa muun muassa rahoituksen saaminen ja velan hallintakyky. Verotuksen kannalta omistettu maa on osa maatilan nettovarallisuutta.
Suomessa pellon myyminen tai vuokraaminen on hyvin vapaata, Niskanen sanoo.
”Suomessa ei juuri säännöstellä pellon myyntiä tai vuokrausta. Muutama vuosi sitten tehdyssä EU-maiden vertailussa ilmeni, että monissa maissa vuokralaisella on etuosto-oikeus, jos pelto tulee myyntiin. Samoin naapurilla voi olla etuosto-oikeus.”
Etenkin Itä-Euroopan maissa on tällaista sääntelyä. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat liberaaleja ja sääntelyä peltokauppoihin on vähän, Niskanen toteaa.