Pekka Pesonen: Rahanarvoisen tiedon välittämisestä elintarvikeketjussa tulee sopia ja saada korvaus
Jos ja kun elintarvikeketjussa siirtyy tuotteen lisäksi eteenpäin rahanarvoista ja varmennettavaa tietoa, siitä on syytä erikseen sopia ja saada korvaus, Pekka Pesonen sanoo.Tilaajalle
Tieto ruoan vastuullisista tuotantotavoista on rahanarvoista siinä missä itse tuotekin, Pesonen sanoo. Kuva: Saara LaviRuokaketjussa eteenpäin toimitettavan rahanarvoisen tiedon pitää olla mukana keskustelussa kaupasta sovittaessa, ja siitä tulee saada korvaus, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen sanoo.
”Jos vaaditaan, että alkutuotannossa, niin kuin tietysti koko arvoketjussa tehdään kestävyysinvestointeja, niin näistä kerättävä tieto on rahanarvoista valuuttaa kuluttajasuhteessa”, Pesonen sanoo.
”Kun toimitetaan kaupallisen yhteistyön puitteissa tuotantoon liittyvää dataa, sen pitäisi olla mukana sopimuksessa, jossa sille määritetään korvaus. Mikä se on, ja millä tasolla – se ei taas kuulu meille hallinnossa.”
Pesosen mukaan tiedon pyytäminen on noussut esille ministeriön sisäisessä valmistelutyössä. Pesonen ei kuitenkaan halua kohdistaa lausuntoaan erityisesti mihinkään tiettyyn kohtaan ruokaketjussa.
”Olemme saaneet tietoa tällaisesta vastikkeettomasta tiedon pyytämisestä tai vaatimisesta ruokaketjussa, ja siitä on keskusteltu ministeriön sisäisessä valmistelussa”, Pesonen sanoo.
Ministeriön näkemys on se, että data on yhtä lailla arvokas tuote kuin kaupassa muuten toimitettava fyysinen tuotekin.
Esimerkiksi alkutuotannossa tehtävät kestävyysinvestoinnit ja niihin liittyvä tieto muun muassa ilmastotoimista, eläinten hyvinvoinnista, salmonellavapaudesta tai antibioottien käytöstä ovat ruokaketjussa lähtökohtaisesti rahanarvoisia.
”Silloin niiden mukaanotto neuvottelutilanteeseen on keskeisen tärkeää. Se mahdollistaa myös meiltä yhteiskuntana ja hallintona sen, että me voimme edellyttää näitä kestävyysinvestointeja”, Pesonen sanoo.
- Osaston luetuimmat
