Tanskan sianlihantuotanto taipuu kirurgisesta kastraatiosta luopumiseen – Suomessa tilanne on aivan toinen
Tanskassa tuottajat ovat päättäneet teollisuuden tukemana luopua porsaiden kirurgisesta kastraatiosta. Suomesta puuttuvat alan toimijoiden mukaan edellytykset samaan.Tilaajalle
Tanskassa kastraatiokäytännön muuttamisessa edetään vapaaehtoisesti tuottajien ja teollisuuden yhteistyönä mutta Suomessa asiaa viedään eteenpäin pakolla, kritisoi asiantuntija Mari Lukkariniemi. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoMT kertoi maanantaina, että Tanskassa sianlihan tuottajat ovat siirtymässä oma-aloitteisesti porsaiden kirurgisesta kastraatiosta rokotteella tehtävään immunokastraatioon. Tanska on merkittävä sianlihan vientimaa.
Suomessa porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistaminen eläinten hyvinvointilaista etenee eduskunnassa aiemmin ilmoitetussa aikataulussa. Hallituksen esitys lain muuttamisesta on maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä, ja mietinnön odotetaan valmistuvan viimeistään kuun vaihteessa ja etenevän eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa.
Suomessa lihateollisuus ja MTK ovat koko ajan vastustaneet kirurgisen kastraation kieltoa. Sen negatiivisia vaikutuksia tuotantoon ja sianlihan vientiin esimerkiksi Aasian markkinaan pidetään mittavina. Suomessa porsaiden immunokastraatio ei ole käytössä.
”Vapaaehtoisuus ja kannustimet vievät asioita parhaiten eteenpäin.”
Tanskan ja Suomen ero on siinä, että Tanskassa kastraatiokäytännön muuttamisessa edetään vapaaehtoisesti tuottajien ja teollisuuden yhteistyönä, mutta Suomessa asiaa viedään eteenpäin pakolla, lain määräämänä, sanoo asiantuntija Mari Lukkariniemi MTK:n maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonnasta.
”Eläinten hyvinvoinnin edistämisessä markkinaehtoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet ovat kannatettavia. Meillä on vapaaporsituksen kaltaisia esimerkkejä siitä, että vapaaehtoisuus ja kannustimet vievät asioita parhaiten eteenpäin”, korostaa Lukkariniemi.
Lukkariniemi huomauttaa, että Tanskassa immunokastraation käyttö ja kokemus karjujen kasvatuksesta on Suomea selvästi edellä, ja ratkaisevaa on teollisuuden tuki päätökselle. Tanskassa on myös markkina karjunhajuiselle lihalle sekä tekniikka karjunhajun erotteluun.
”Meiltä Suomesta nämä edellytykset puuttuvat.”
Yksikään maa ei ole kieltänyt kirurgista kastraatiota. Jos muutosta halutaan, se vaatii poliittisia toimia, sanoo Lukkariniemi.
”Jos markkinatoimijat eivät muutosta tue, poliittisten päättäjien tehtävä on miettiä, miten kannustimet leivotaan tulevan cap-kauden ohjelmaan.”
”Sopimuksellisuus ohjaa toimintaa ja määrittelee sen, miten alkutuotannossa toimitaan.”
Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg toteaa, että tuottajista yli 80 prosenttia toimii kolmen suurimman lihatalon Atrian, HK Foodsin ja Snellmanin sopimustuottajina.
”Sopimuksellisuus ohjaa toimintaa ja määrittelee sen, miten alkutuotannossa toimitaan”, sanoo Berg.
Bergin mukaan tuottajien kannalta asia on vaikea, koska pelkona on, että kastraatiotoimenpiteen muutoksesta aiheutuvat kustannukset koituvat tuottajien itse maksettavaksi.
Karjujen kasvattamisesta ei ole Suomessa kokemusta hankekokeiluja lukuun ottamatta. Kastraatiosta luopumisesta aiheutuisi mittavia investointitarpeita koko prosessiin kasvatuksesta lihatuotteiden valmistukseen.
”Vaikutukset elinkeinon kannattavuuteen ovat merkittäviä. Tässä tilanteessa kannattavuuden turvaamiseksi emme halua mitään taloudellisia riskitekijöitä enää lisää alalle, ellei sopimuskumppani ohjaa toimimaan toisin”, Berg sanoo.
”Tuotantoketjussa on tilannekuvasta yhtenäinen näkemys”, hän kiteyttää.
”Vaatimus sikojen häntien typistämisen kiellosta on edelleen toimeenpanematta muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa, vaikka direktiivi on annettu jo vuonna 2008.”
Atrian Suomen yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Lahti korostaa Suomen ja Tanskan sianlihan tuotannon eroja.
”Tanska on suuri sianlihan viejä, jonka tuotanto on erittäin tehokasta ja viennin perustana on hintakilpailukykyinen tuotanto. Suomalaiselta tuotantotavalta vaaditaan korkeampia tuotantostandardeja, ja vientimme perustuu korkean lisäarvon tuotteisiin, jotka on räätälöity avainasiakkaittemme tarpeiden pohjalta”, Lahti kommentoi sähköpostitse MT:lle.
Eroa on myös kansallisessa yhteiskunnallisessa tahtotilassa ja keskustelussa, huomauttaa Lahti.
”Tanskalaisen sikasektorin aloite on vastine alaan kohdistuvaan julkiseen paineeseen. Suomessa taas kannetaan epävarmoina aikoina huolta siitä, miten voimme parantaa sianlihantuotannon heikkoa kannattavuutta ja turvata omavaraisuuden.”
Vaikeassa kannattavuustilanteessa alan ei ole Lahden mukaan mahdollisuutta kantaa kirurgisen kastraatio kiellosta aiheutuvia lisäkustannusta.
”Suomalaiselta sianlihan tuotannolta edellytetään jo nyt pitkiä häntiä, salmonellavapautta, ylimääräistä kasvatustilaa ja vähäistä antibioottien käyttöä. Suomeen tuotiin viime vuonna 22 miljoonaa kiloa sianlihaa, jolta näitä vaatimuksia ei edellytetä.”
Lahden mukaan Suomessa immunokastraatiota ei ole käytössä, koska keskeiset vientiasiakkaat eivät halua ostaa immunokastroitua sianlihaa.
”Emme salli tällä hetkellä immunokastraatiota sopimustiloillamme, jotta voimme täyttää asiakkaittemme vaatimukset.”
Lahden mukaan Atrian tavoite ja toive on, että kirurgisen kastraation kielto otettaisiin käyttöön EU-tasolla.
”Tämä ei kuitenkaan ole toteutumassa lähiaikoina, koska esimerkiksi sikadirektiivin vaatimus sikojen häntien typistämisen kiellosta on edelleen toimeenpanematta muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa, vaikka direktiivi on annettu jo vuonna 2008”, hän huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
