Ammatti-istuttajat poistavat usein putkesta toisen kahvan. Putki isketään maahan yhdellä kädellä. Toista kättä käytetään vain taimien ottamiseen vakasta ja pudottamiseen putkeen. Kuva: Risto Jussila
Istutusputkia tekee tällä hetkellä kolme valmistajaa – tässä jutussa esittelemme, millaisia putket ovat ja mitä vikoja niihin voi tulla
Suomalainen metsänuudistaminen jalostettuja paakkutaimia käyttäen on menestystarina, josta istutusputket ovat olennainen osa. Istutusputket ovat lujatekoisia. Toisaalta niiden kestävyys riippuu myös istuttajan työtavasta. Katso videolta, miten istutusputki toimii ja millaisia vikoja siihen voi tulla.Tilaajalle
Moni kutsuu istutusputkea edelleen pottiputkeksi, vaikka Pottiputki on yksi istutusputkien tuotemerkki, ei yleisnimi. Kuva: Risto JussilaIstutusputken edeltäjän, istutuspihdit, kehitti Metsäntutkimuslaitoksen kenttämestari Sauli Takalo. Varsinaisen istutusputken ideoi ja kehitti keksijä Tapio Saarenketo, ja tuotannon aloitti Lännen Tehtaat Oy 1970-luvun alussa.
Ensimmäinen istutusputki oli väriltään punainen ja nimeltään Pottiputki. Nimen taustalla on paakkutaimea tarkoittava sana pottitaimi.
Uusi istutustapa tyrmäsi kourukuokan. Muistan itsekin hyvin, kuinka raskasta oli kuokalla istuttaminen, koska se edellytti käsivoimien käyttöä ja kumartelua. Taimet myös jäivät helposti kieroon, jolloin tukin tyvikin saattoi kasvaa kieroksi.
Pottiputken asemaa metsänistutuksen mullistuksessa kuvaa hyvin se, että moni kutsuu istutusputkea edelleen pottiputkeksi, vaikka Pottiputki on yksi istutusputkien tuotemerkki, ei yleisnimi.
Ammattimaiseen varustukseen kuuluvat käyttövälineiden lisäksi myös varaputket. Vanhat, kunnostetut putket ovat siihen omiaan. Kuva: Risto JussilaKolme valmistajaa
Kaikki Pottiputket tekee nykyisin BCC Ab Plant The Planet Ruotsissa. Se on kansainvälinen yritys, joka valmistaa taimien tuotantoketjun eri vaiheisiin tarvittavia laitteita ja osaamista siemenkeskuksille, taimitarhoille ja käyttäjille.
Pottiputken kokovalikoima on markkinoiden laajin, tuotannossa on kuusi erikokoista putkea. Väriltään Pottiputki on edelleen punainen.
Kotimaista tuotantoa edustaa väriltään sininen Sisuputki, jonka nimi oli aiemmin Finnputki. Sisuputkea valmistaa Veme Oy Laitilassa. Vemellä on yli 30 vuoden kokemus istutusputkien valmistuksesta. Sisuputkea valmistetaan neljänä eri kokona.
Sisuputki ja Pottiputki ovat samannäköisiä, ja niiden toimintaperiaate on sama. Sisuputkessa on kuitenkin hieman erilaiset leuat ja leukojen avausmekanismi, lisäksi muun muassa käsikahva on hitusen pitempi.
Kolmas tuotemerkki on Kellfri Istutusputki. Sitä myy ruotsalaisen Kellfri Ab:n suomalainen tytäryhtiö.
Kellfri Istutusputken olennainen ero on materiaalissa, putki tehdään alumiinista. Kellfri on vankan rakenteensa vuoksi selvästi muita putkia painavampi. Alumiinisena putki ei ruostu.
Väriltään Kellfri on nykyisin alumiininharmaa. Aiemmin Kellfri oli väriltään keltainen ja sitä ennen vihreä. Tällä hetkellä saatavana on kaksi putkikokoa.
Video: Miten istutusputki toimii ja millaisia vikoja siihen voi tulla?
Pottiputken (vas.) leuat avaavan polkaisutangon pää on pyöreä ja tasainen. Sisuputken tangon pää on soikea ja siinä on karhennus. Käytössä eroja ei juuri huomaa. Kuva: Risto Jussila
Kellfrin istutusputken erikoisuutena on se, että alumiinisena se ei ruostu. Kuva: Risto JussilaPutken läpimitta
Paakkutaimet määritellään paakun koon perusteella iso-, keski- ja pikkupaakkuihin. Kuusentaimissa kokona on usein keskipaakku, jolloin läpimitaltaan 55 mm:n istutusputki on sopiva.
Istutusputkien myydyimpiä kokoja ovat keskikoot 55 mm ja 63 mm.
Jos putki on liian ahdas, paakku ei mahdu siihen tai jää putkeen jumiin. Sujuvassa istutuksessa paakun pitää sujahtaa putken läpi ongelmitta.
Toisaalta putki ei saa olla liian väljä, koska silloin putken reunat eivät pidä paakkua suorassa ja paakku voi pudota maahan kieroon. Vinoon jäänyt taimi voi johtaa kieroon tyveen.
Istutusputkia voi saada lainaan joistakin metsänhoitoyhdistyksistä, mutta niitä on tarjolla rajallisesti. Ajankohta on syytä sopia ajoissa.
Jos metsää on vähänkin enemmän, itsellinen metsänomistaja hankkii omat istutusputket tavallisimman kokoisille taimille. Investointi ei ole järin suuri. Omilla työvälineillä saa joustavuutta ja varmuutta istutusurakan läpivientiin.
Kuusentaimen keskipaakku mahtuu 55 mm:n istutusputkeen. Se on istutusputkien myydyin koko. Kuva: Risto Jussila
Sisuputket ovat lujia ja kestäviä. Tästä vanhemmasta putkesta murtui laukaisutangon haarukkaan tuleva korvake, joka on hitsattu takaisin kiinni. Kuva: Risto JussilaKestävä työväline
Istutusputket ovat lujatekoisia. Toisaalta niiden kestävyys riippuu myös istuttajan työtavasta.
Putki kestää parhaiten, kun sitä ei lyödä maahan. Harva kuitenkaan malttaa istuttaa niin, että vain pudottaa putken mättäälle ja upottaa sen sitten kahvasta painaen ja käännellen syvyysrajoitinta myöten maahan.
Yleensä putki lyödään mättääseen, jolloin taimi hutkahtaa heti riittävän syvään.
Koska tasaisillakin mailla esiintyy siellä täällä kiviä, maahan lyömisestä aiheutuu putkeen iskuja.
Silti varsinkin ammattimetsureilla on tapana lyödä putki maahan työn nopeuttamiseksi, elleivät mättäät ole pahoin kivisiä. He katsovat asiaa kokonaishyödyn näkökulmasta.
Vaikka putki kolisee kiviin ja iskuista aiheutuu aikaa myöten yleensä vaurioita, työ nopeutuu ja keventyy niin paljon, että hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Putken rikkoutumiseen ammattilainen varautuu kuljettamalla mukana varaputkea.
Keskikoon putken käyttäminen yhdellä kädellä voi näkyä putkesta päälle päin niin, että toinen kahva on ruuvattu tykkänään pois, koska sitä ei tarvita.
Kokenut istuttaja minimoi työvaiheisiin kuluvan ajan. Taimi valmiiksi putkeen ja seuraavalle mättäälle. Kuva: Risto Jussila
Syvyysrajoitin on säädetty samaan tasoon kuin putken muutkin uppoamista rajoittavat ulokkeet. Kuva: Risto Jussila
Kun leuat on laukaistu liipaisimesta, niiden kuuluu mennä tiiviisti toisiaan vasten, eikä rakoa saa jäädä. Joskus sitä voi aiheuttaa leukoihin takertunut savi. Kuva: Risto JussilaVerovinkki
Metsänhoidossa ja metsän uudistamisessa käytettävät työvälineet, kuten istutusputket ja taimivakat, ovat metsänomistajalle verovähennyskelpoisia vuosimenoja.
Mistä putki rikkoutuu?
Istutusputken laukaisutangon alaosassa on haarukkapää, joka lukitaan sokkatapilla korvakkeeseen. Sokkatappi pysyy paikoillaan saksisokalla, jonka päät taitetaan.
Sokka on ohutta metallia. Sijaintinsa takia se on altis kulumaan osumista maahan ja kiviin. Jos sokka katkeaa, sokkatappikin lopulta tipahtaa, minkä jälkeen laukaisutangon haarukkapää ja koko tanko irtoavat. Putki on sen jälkeen käyttökelvoton.
Tähän voi varautua hankkimalla varastoon muutaman sokkatapin ja sokan. Niitä on saatavana varaosina, kuten kaikkia istutusputkien irrallisia osia.
Haarukkapään voi kiinnittää tilapäisesti paikoilleen myös rautalangalla, joskin leuat kiinni palauttavan laukaisusalvan toiminta voi sen jälkeen olla nihkeämpää.
Sokat ovat kuluvia osia. Jos ohut sokka katkeaa, sokkatappikin lopulta irtoaa, kuten myös laukaisutangon haarukkapää. Kuva: Risto Jussila
Laukaisusalpa lukittuu vinossa asennossa, vaikka tangon karhennus olisi kulunut salvan kohdalta pois. Kuva: Risto JussilaMuita vikoja
Kapea korvake, johon laukaisutanko alapäässä kiinnittyy, voi murtua kovasta osumasta kiveen. Hitsaamalla sen saa takaisin paikoilleen.
Istutusputken kumikahvan sisällä on jäykkä vieteri, joka joustaa ja vaimentaa. Se mahdollistaa putken lyömisen maahan ilman iskua käteen.
Vieteri voi ajan myötä katketa mutta kumikahva säilyä ehjänä. Uusia kahvoja saa varaosina.
Kahva voi myös revetä irti kiinnityksestään putken kyljestä, mutta tämä on harvinaista. Kahvan hitsaaminen takaisin melko ohuen putken kylkeen ei ole enää ihan helppoa.
Putken laukaisusalpa lukittuu tangon ja salvan välisestä kitkasta. Kitka syntyy salvan vinosta asennosta. Tangossa on uutena karhennus, joka kuluu aikaa myöten pois. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, salpa pitää myös karhentamattomassa tangossa.
Jos salpa ei pidä, tarkista sen yläpuolella olevan pienen jousen kunto. Myös salvan ruostunut akseli voi estää lukittumisen. Suhauta akseliin monitoimiöljyä ja nitkuttele, kunnes liikkuvuus palautuu.
Sopivan varovaisessa käytössä istutusputki voi kestää metsänomistajan käytössä vuosikymmeniä. Ammattikäytössä sen käyttöikä on paljon lyhyempi.
Kuumina päivinä aamun varhaiset tunnit ovat parasta istutusaikaa. Välillä tankataan taimivakkaa, välillä vakan kantajaa. Kuva: Risto JussilaIstutusputkia puutarhaan
Fiskarsin pitkävartinen Xact-istuttaja sekä pitkävartinen Ergo-istuttaja ovat puutarhaan tarkoitettuja työvälineitä. Niiden tärkein ominaisuus on sama kuin metsässä käytetyissä istutusputkissa.
Molemmilla voi istuttaa seisaaltaan muun muassa pieniä taimia ja kukkasipuleita. Työasento ei rasita selkää.
Xact-istuttaja muistuttaa metsätaimien istutusputkea, ja siinä on samanlaiset avattavat ja suljettavat leuat. Olennainen ero on siinä, että kun putki on painettu astinlaudan tyven päälle astumalla mullan sisään, leuat avataan vääntämällä putkea vasten pitkää astinlautaa. Leukojen avautumisen kuulee napsahtavasta äänestä.
Aluksi vääntämällä tapahtuva leukojen avaaminen ihmetyttää. Metsätaimien istutusputken leuat avataan polkaisemalla jalkavipua.
Xact-istuttajassa mekanismin etuna on yksinkertaisempi ja kompaktimpi rakenne. Koko mekanismi on kätevästi astinlaudassa.
Xact-istuttajan runkoputki on alumiinia, toinen leuka terästä ja astinlauta terästä sekä komposiittia. Laitteen pituus on 105 cm, paino 2 059 g ja putken halkaisija 50 mm. Hinta 69,90 e.
Teräksisellä Ergo-istuttajalla tehdään istutuskuoppia multaan. Laite asetetaan maahan ja painetaan maan sisään nousemalla astinlaudan päälle toisella jalalla tai tiiviissä maassa molemmin jaloin.
Teräosan upotessa multa työntyy ylöspäin leviävään kartioon. Kartiomuodon ansiosta multa myös pysyy teräosan sisässä yllättävänkin hyvin, kun laite nostetaan kuopasta. Mitä tiiviimpää maata, sitä paremmin multa pysyy kartiossa.
Taimi tai sipuli pudotetaan kuoppaan, minkä jälkeen multa vapautetaan kuopan viereen käsikahvan laukaisinvivusta, joka avaa leuat. Multa siirrellään ja painellaan saappaalla taimen ympärille.
Laitteella voi kaivaa myös isomman kuopan painamalla sen maahan vieri viereen useita kertoa. Tällä tavalla voi tehdä kuopan esim. perennojen ja kesäkukkien astiataimille. Laitteen pituus on 100 cm ja paino 1 935 g. Hinta 47,90 e.
Aarre suositus: Molemmat laitteet ovat toimivia apuvälineitä puutarhan multamaassa. Notkeaselkäinen ei niitä tarvitse, mutta tietyssä iässä näitä selkää säästäviä laitteita osaa jo arvostaa. Molemmat ovat niin lujatekoisia, että niille voi odottaa kymmenien vuosien käyttöikää.
Tuttuun Fiskarsin tapaan molemmat istutustyökalut on tehty lujiksi ja kestämään käytössä jopa vuosikymmeniä. Kuva: Risto Jussila
Fiskarsin Xact-istuttaja painetaan kantapäällä tai päkiällä maahan astinlaudan tyvelle astuen. Kuva: Risto Jussila
Fiskarsin Ergo-istuttajan kartiomainen pää avautuu käsikahvojen vieressä sijaitsevasta oranssista vivusta. Kuva: Risto Jussila
Maan sisään painetun Xact-istuttajan leuat avataan vääntämällä putkea astinlautaa vasten sivulle. Kuva: Risto JussilaLisätietoja
Fiskars, fiskars.com/fi
Kellfri Istutusputki, kellfri.fi
Pottiputki, uittokalusto.fi
Sisuputki, veme.fi
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2025.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
