Tällä reseptillä metsien kasvua voi kiihdyttää jopa 10 miljoonalla kuutiolla vuodessa

Teollisuus tarvitsee metsistä paljon puuta, mutta samalla metsiin halutaan sitouttaa entistä enemmän hiiltä. Ristiriitaisen yhtälön toteuttaminen edellyttää metsien kasvun kiihdyttämistä, toteaa Luonnonvarakeskuksen tuore raportti.

Metsien kasvun osalta Suomessa on jo nähty ihme. Metsänhoitoa tehostamalla puuston kasvua on lisätty rajusti. Metsissä on nyt puuta melkein kaksi kertaa enemmän kuin 100 vuotta sitten.

Viime vuosina puuston kasvun kiihtyminen on kuitenkin pysähtynyt. Samaan aikaan venäläisen puun tuonnin päättyminen on kasvattanut puun kysyntää.

Luken mukaan kotimaisen puun kysynnän kasvu ja metsien kasvun notkahdus edellyttävät uusia keinoja metsien kasvun parantamiseksi. Samalla metsiä pitää vahvistaa ilmastonmuutoksen tuomia muutoksia vastaan.

Metsien hiilinielun kasvattaminen on tärkeää, mikäli Suomi haluaa saada hiilipäästönsä kuriin. Siksi talousmetsissäkin on tarve kasvattaa hiilensidontaa. Siihen nopein tie on hakkuiden vähentäminen.

Hakkuiden vähentäminen Suomessa ei kuitenkaan maailmaa pelasta. Professori Maarit Kallion tutkimushankkeen mukaan se vain siirtäisi hakkuita muualle.

”Puun kysynnän säilyessä korkealla tasolla ainoa keino ylläpitää hiilinieluja on lisätä puuston kasvua ja vähentää metsämaan hiilipäästöjä metsänhoidon avulla”, toteavat myös Luken tutkijat raportissaan.

Lehtipuiden suosiminen on yksi keino ilmastonmuutokseen valmistautumista. Kuva: Sanne Katainen

Luken tutkijat eivät yritä keksiä pyörää uudestaan. Hakkuiden ja hiilipäästöjen kasvattamisen välisen ristiriidan ratkaisuksi on siten tarjolla vanha resepti hyvästä metsänhoidosta. Se vaati sekä työtä että aikaa.

Merkittävimmät kasvua lisäävät keinot ovat jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö yhdistettynä tehokkaaseen metsän uudistamiseen ja varhaishoitoon.

Terveissä ja hoidetuissa kasvatusmetsissä puuston kasvua voidaan lisätä välttämällä voimakkaita harvennuksia etenkin nuorissa kasvatusvaiheen männiköissä.

Varttuneissa ja kasvatusmetsissä maltillinen kiertoajan pidentäminen lisää tuntuvasti puuston hiilivarastoja ja myös ainespuun tuotosta, jos puusto on tervettä, eikä metsikkö sijaitse korkean tuhoriskin alueilla.

Myös kasvatuslannoituksen avulla kasvua voidaan lisätä merkittävästi sekä kivennäis- että turvemailla.

Jos nämä toimet etenevät juhlapuheista käytäntöön, niillä voidaan Luken tuoreen selvityksen mukaan saavuttaa lähimmän 10 vuoden aikana jopa kolmen miljoonan kuutiometrin lisäys metsän vuosikasvuun. Seuraavan 10 vuoden aikana lisäys tuplaantuu.

Lopulta noin 20–30 vuoden kuluttua tehostetulla metsänhoidolla voidaan saavuttaa jopa 10 miljoonan kuutiometrin kasvunlisäys.

Muutosta metsien käsittelyyn tarvitaan muutenkin, sillä ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt lisäävät metsätuhoja. Metsien monimuotoisuutta ja vastustuskykyä voidaan vahvistaa esimerkiksi kasvattamalla lehtipuiden osuutta.

”Kullekin kohteelle soveltuvien puulajien ja metsänhoitomenetelmien valitseminen ovat avain metsien kasvun ja elinvoimaisuuden turvaamiseen”, toteavat tutkijat.