Michael Pfeiferin mukaan puunjalostusteollisuuden pitää EU-tasolla tehdä enemmän vaikuttamistyötä, jotta puurakentamisen edut ymmärretään. Kuva: Werner Bachmeier
Itävaltalaisjätti Pfeifer: Ostimme sahayhtiö Pölkyn raaka-aineen lähteeksi jatkojalostusta varten − yritys tähyilee jo uusia ostokohteita: ”Markkina kasvaa 20 prosentin vuosivauhtia”
Keski-Euroopassa perinteisesti toiminut perheyritys tähyää Pohjoismaiden lisäksi myös Yhdysvaltoihin.TilaajalleImst
Pfeifer Group on maailman seitsemänneksi suurin mekaaninen puunjalostaja. Toimitusjohtaja Michael Pfeifer kävi Imstin tuotantolaitoksella katsomassa, miten suomalaisen Rauten valmistaman uuden levykoneen sisäänajo sujuu. Kuva: Werner BachmeierPfeifer Group on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kasvu on perustunut ennen muuta CLT:n eli monikerroslevyjen ja kantaviin rakenteisiin tarkoitettujen liimapuupalkkien hyvään menekkiin.
”Keski-Euroopassa valmistetaan monikerroslevyä eli CLT:tä tällä hetkellä jo kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa. Markkina kasvaa 20 prosentin vuosivauhtia”, Pfeifer Group holdingyhtiön toimitusjohtaja Michael Pfeifer erittelee MT:n haastattelussa Itävallan Imstissä.
Hän korostaa, että suomalaisen Pölkyn ostamisella Pfeifer varmisti ennen muuta sahatavaran saannin muutamaksi vuodeksi. Jos tai kun puurakentamisen ja erityisesti CLT:n kysynnän kasvu jatkuu, Pfeifer tarvitsee vääjäämättä lisää sahatavaran toimittajia.
Jo tällä hetkellä Pfeifer käyttää yli viisi miljoona kuutiota puuta ja siitä leijonan osa menee CLT-tuotantoon. Markkina-asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaa, että kohtuullisen pian yhtiön on yritysostolla hankittava itselleen vähintään yksi tai jopa kaksi uutta Pölkyn kaltaista sahateollisuusyritystä.
Keski-Euroopasta raaka-aineen toimittajia on entistä vaikeampi löytää. Siksi Pfeifer katsoo myös jatkossa Pohjoismaihin.
”Pölkky ei varmasti ole meidän viimeinen askeleemme Suomessa ja Pohjoismaissa”, Michael Pfeifer linjaa.
”En usko että tänä vuonna tehdään paljon yrityskauppoja.”
”Kun olimme ostamassa Pölkkyä tutkimme mahdollisia ostettavia myös Ruotsista”, hän huomauttaa. Pölkky on ennen muuta männyn sahaaja. Ruotsissa vaihtoehdot olisivat olleet kuusipainotteisia.
Euroopan suurimpiin puunjalostajiin kuuluva Pfeifer ryhmä työllistää 2600 ihmistä Itävallassa, Saksassa, Tsekissä ja Suomessa. Kaikki maat tunnetaan suhteellisen suurista puuvarannoistaan. Kuva: Werner BachmeierToinen rakentamisbuumin ansiosta hyvää tulosta viime vuosina tahkonneen itävaltalaisyrityksen laajentumissuunta on Yhdysvalloissa. Sieltä löytyy sekä raaka-ainetta että markkinoita.
”Meitä kiinnostaa kyllä keskipitkällä aikavälillä sahalaitoksen ostaminen USA:sta”, Pfeifer myöntää.
”Markkina on nyt kuitenkin vaikea. En usko että tänä vuonna tehdään paljon yrityskauppoja. Tilanteen odotetaan kuitenkin muuttuvan parin vuoden sisällä. Silloin myös me saatamme ottaa erinäisiä uusia askeleita”, hän jatkaa.
Pfeifer ei ole huolissaan raaka-aineen saatavuudesta varsinkaan Pohjoismaissa.
”EU-alueella käytetään keskimäärin 73 prosenttia puiden vuotuisesta kasvusta. 80-prosenttinen käyttö olisi mahdollista niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy”, Pfeifer sanoo.
Suomeen itävaltalaiset ovat investoineet juuri siksi, että tukkia on saatavilla kohtuullisen edullisella ja ennustettavalla hinnalla. Keski-Euroopassa tilanne voi jatkossa olla haastavampi muiden muassa ilmaston lämpenemisen vuoksi.
Pfeifer ei näe mitään syytä, miksi rakennusteollisuuden käyttämien monikerroslevyjen ja liimapuun menekki ei kasvaisi myös jatkossa. Puurakentamisen lisääminen on yksi keino jarruttaa ilmastonmuutosta.
”Ensimmäiset monikerroslevyt eli CLT:t valmistettiin Itävallassa ja Saksassa noin 20 vuotta sitten. CLT on kilpaileva ja korvaava tuote tiilelle ja betonille. Sitä viedään nykyisin aina Australiaan asti.”
Pfeifer Groupin tomitusjohtaja Michael Pfeifer pitää monikerroslevyä eli CLT:tä puunjalostusteollisuuden lupaavimpana tuotteena, koska sillä pystytään korvaamaan tiiltä ja betonia rakentamisessa. Kuva: Werner BachmeierPfeiferin mukaan mekaanisella puunjalostusteollisuudella on lähitulevaisuudessa kaksi isoa haastetta. EU-tasolla on tehtävä töitä, jotta puurakentamisen edut ymmärretään Brysselin lainsäädäntökoneistossa paremmin. Tämän lisäksi on panostettava enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
”Kun katsotaan EU:n suuntaan tehtävää vaikuttamista, muut teollisuudenalat ovat organisoituneet paremmin. Me tarvitsemme enemmän kansalliset rajat ylittävää edunvalvontaliittojen yhteistyötä.”, Pfeifer Groupin ykkösmies peräänkuuluttaa.
”Puunjalostusteollisuus nähdään tällä hetkellä pääsääntöisesti pahana tahona, joka vain hakkaa ja hävittää kauniit metsät. Tämä näkemys pitää pystyä muuttamaan”, hän lisää.
Pfeifer perusti kolme vuotta sitten Innsbruckiin ulkoistetun tutkimuskeskuksen.
”Tutkimusta ja tuotekehitystä on viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana tehty mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa liian vähän”, Michael Pfeifer moittii.
Erityisesti Keski-Euroopassa on hänen mukaansa keskityttävä kehittämään uusien puulajien, esimerkiksi douglaskuusen ja koivun käyttöä raaka-aineena.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
