Puutarha-ala vaatii kieltämään riistan talviruokinnan: Tuhot kohtuuttomat ja punkit leviävät – Riistakeskuksella eri näkemys

Puutarha-alan järjestöjen mukaan peurat ja kauriit aiheuttavat yhä suurempia vahinkoja suomalaisille pihoille ja puutarhoille.

”Vieraslajit ja valikoiva metsästys ovat lisänneet hirvieläinkantoja, mikä tuo mukanaan tuhot ja punkkien leviämisen”, Puutarhaliiton kokoamassa tiedotteessa sanotaan.

Riistanhoidon seurauksena vieraslajit valkohäntäkauris ja kuusipeura sekä siirtoistutettu metsäkauris ovat lisääntyneet niin paljon, ettei monilla alueilla pihoilla voi enää kasvattaa mitään.

Hirvieläimet syövät hyöty- ja koristekasvit, marjapensaat, havukasvit ja hedelmäpuut. Lisäksi ne vahingoittavat nuoria taimia ja estävät kasvien uudistumisen, mikä heikentää puutarhojen ja viheralueiden monimuotoisuutta.

Puutarha-alan mukaan peuratuhot ovat taimistoviljelmillä paikoin niin mittavia, että yritystoiminnan jatkaminen on vaikeaa:

”Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja uhkaa kotimaisen taimituotannon jatkuvuutta. Seurauksena kotimaiset taimet korvautuvat tuontikasveilla, mikä heikentää alan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.”

Myös kuluttajat epäröivät ostaa kasveja, jotka päätyvät nopeasti peurojen suuhun. Alan kannattavuus ja puutarhaharrastuksen ilo kärsivät.

Lisäksi hirvieläinten pelätään levittävän punkkeja, jotka voivat kantaa vakavia taudinaiheuttajia, kuten borreliaa ja puutiaisaivokuumevirusta. Suomen Riistakeskuksesta huomautetaan, ettei tuore tutkimus vahvista hirvieläinten ja punkkien levittämien tautien esiintyvyyden välistä yhteyttä.

Valkohäntä- ja metsäkauris ovat lisääntyneet voimakkaasti 15 vuoden aikana Etelä-Suomessa.

”Yksi syy on metsästäjien ylläpitämä talviruokinta ja valikoiva metsästys, jolla säädellään urosten ja naaraiden suhdetta”, tiedotteessa kritisoidaan.

Riistakeskus huomauttaa, että valkohäntäpeuran kanta on laskenut vuodesta 2021, joskin niitä on yhä enemmän kuin 15 vuotta sitten. Metsäkauriille ei ole tehty kanta-arviota, mutta saalisarvioiden mukaan niidenkin kanta vaikuttaisi hieman pienentyneen viime vuosina.

Riistakeskuksen mukaan valikoiva, lisääntymisikäisiin naaraisiin kohdistuva valikoiva metsästys on pureva keino hillitä kannan kasvua.

Eläimiä ruokitaan talvisin yli 36 000 ruokintapaikalla. Keskimäärin jokainen metsästäjä vie hirvieläimille noin 600 kiloa viljaa ja juureksia, yhteensä 17,6 miljoonaa kiloa vuodessa. Puutarhaliiton mukaan määrä riittäisi 50 000 valkohäntäpeuran koko vuoden ravinnoksi.

Ruokintapaikat houkuttelevat myös rottia, supikoiria, rusakoita, villisikoja ja jopa suurpetoja.

”Metsästäjien harrastama vieraslajisten riistaeläinten kasvatus vapaana ilman aitauksia tuhoaa muiden omaisuutta ja heikentää alan elinkeinonharjoittajien työtä”, Puutarhaliitto tiivistää.

Riistakeskus suosittelee harjoittamaan tiheän peurakannan alueilla säännösteltyä houkutteluruokintaa, joka mahdollistaa turvallisen laukauksen, muttei kiihdytä vasatuottoa. Metsästäjien mielestä ruokinta nimenomaan hillitsee peurojen ravinnonetsintää pihoilta ja loikkimista autoteillä.

Puutarha-alan järjestöt kirittävät Suomen Riistakeskusta ryhtymään toimenpiteisiin riistaeläinten aiheuttamien piha- ja puutarhavahinkojen vähentämiseksi ja korvaamiseksi. Yksi vaatimuksista on talviruokinnan kieltäminen.

Vaatimuksen takana ovat Puutarhaliitto, Suomen Puutarhakauppiaat, Kauppapuutarhaliitto, Hedelmä- ja Marjanviljelijät, Suomen Siirtolapuutarhaliitto, Suomen Ruususeura sekä Lasten ja Nuorten Puutarhayhdistys.