Vesovista oksista kasvatetaan arvokkaita pylväitä Japanissa – daisugi-menetelmä on 600 vuotta vanha ja uhkaa kadota
Daisugi-menetelmässä oksia leikataan ja karsitaan – vähän kuin kyseessä olisi jättimäinen bonsai-puu.
Kityaman sugitukkeja on perinteisesti käytetty rakennuksissa esimerkiksi pylväinä. Kuva: Wikimedia commonsJapanissa on kasvatettu suoria tukkeja puissa jo 600 vuoden ajan.
Daisugi-menetelmässä puu latvotaan ja oksia leikataan ja karsitaan – vähän kuin kyseessä olisi jättimäinen bonsai-puu.
Ensin nuoren, noin 6–7 metriä pitkän puun runko katkaistaan keväällä puolen metrin korkeudelta, ensimmäisten oksien yläpuolelta, Roji Gardeningin Youtube-video opastaa.
Runko alkaa pian vesoa. Puolen vuoden päästä pystyversot leikataan noin puolen metrin pituisiksi. Vain muutama vahvin jää kasvamaan.
Versot kasvavat rungoiksi, joista leikataan oksat pois muutaman vuoden välein, jotta rungot kasvavat suoriksi ja korkeiksi.
Uusi runko on valmis korjattavaksi 20 vuoden kuluttua. Emopuu pukkaa uusia versoja satoja vuosia, joten yhdestä puusta voidaan korjata jopa satoja runkoja.
Floornature-arkkitehtuurilehden mukaan daisugi-menetelmällä tuotettu puu on kaksi kertaa tiheämpää kuin perinteinen puutavara.
Uusi runko on valmis korjattavaksi 20 vuoden kuluttua.
Daisugi-menetelmä kehitettiin Kioton lähellä Kityaman kaupungin alueella 1300-luvulla. Se oli vastaus sekä taimipulaan että kasvavaan kysyntään, kertoo International Forestry Review’n artikkeli.
Suoran, oksattoman puutavaran kysyntä alkoi kasvaa Japanissa Muromachi-kaudella (1333–1573).
Silloin teehuoneen estetiikkaan perustuva sukiya-zukuri-arkkitehtuuri oli muodikasta.
Rakennuksiin voi kasvattaa pylväitä havupuulajista nimeltä sugi, toiselta nimeltään japaninsetri (Cryptomeria japonica). Se kuuluu sypressikasvien heimoon.
Sugia myydään Suomessakin puutarhoihin kokeilukasviksi. Niittytilan taimisto kertoo verkkokaupassaan, että vaikka sugi on talvenarka, se on tiettävästi menestynyt ainakin Etelä-Suomessa.
Perinteinen taito onkin häviämässä.
Daisugi-menetelmää käytetään nykyään lähinnä japanilaisissa puutarhoissa.
Rakentamisessa Kityaman sugitukkien viimeinen huippukausi oli 1960-luvulla, International Forestry Review kertoo.
Uusiin taloihin ei enää rakenneta huonetta perinteisen teehuoneen tyylillä. Jos taloon halutaan pylväitä, käytetään halvempaa tuontipuuta.
Perinteinen taito onkin häviämässä.
Kioton kaupungissa ja prefektuurissa on yli 260 rakennusta, joiden rakentamiseen on käytetty Kityaman sugitukkeja. Niitä on käytetty esimerkiksi rivitalojen, teepaviljonkien ja temppeleiden rakentamisessa.
Alueella yritetään säilyttää perinteisiä japanilaisia metsänhoitokäytäntöjä.
Kioton kaupunki on tukenut oksien karsintaa. Daisugin lisäksi alue koittaa säilyttää tukkien viimeistelyn taidon perinteikkäällä hiekkakiillotustekniikalla.
Lähteet:International Forestry Review: Cedars of the North Mountains: Historical forest culture and practices in modern day nature policies
Floornature: Daisugi: a thousand-year-old technique for optimising lumber production
Youtube: Roji Gardening: Japanese Gardening Techniques: What is Daisugi?
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
