Henriksson toivoo nuortenkin ymmärtävän, että EU on yhteinen alue, jolla voi kouluttautua ja käydä töissä. Kuva: Kari Salonen
Meppi Henriksson aikoo ajaa merimetsojen metsästystä: ”Suomenkin pitää saada enemmän joustoa lupakäytäntöihin"
Pitkäaikaisen ministerin mielestä on hyvä, että Suomea edustavat EU-parlamentissa kokeneet ihmiset, joita kuunnellaan.Tilaajalle
On jokaisen suomalaisen etu, että Euroopan parlamentissa on paikalla kokeneita ihmisiä, joita kuunnellaan, sanoo Anna-Maja Henriksson. Kuva: Kari SalonenJos jonkun mielestä Euroopan parlamenttiin päätyy liikaa kotimaan politiikasta jäähdytteleviä dinosauruksia, uusi meppi Anna-Maja Henriksson, 60, on asiasta jyrkästi eri mieltä.
”Olen ollut 17 vuotta eduskunnassa ja yhdeksän vuotta ministerinä ja on valtavan hienoa saada jatkaa työtä Euroopan areenalla”, hän sanoo MT:lle.
”Parlamentissa on 720 meppiä 27 maasta ja meitä suomalaisia vain 15. On jokaisen suomalaisen etu, että meiltä on paikalla kokeneita ihmisiä, joita kuunnellaan. Työtä on tulossa paljon, ja meillä suomalaisilla on hyvä porukka.”
Henriksson haluaa hillitä merimetsotuhoja, sillä lintu aiheuttaa haittaa kalastajille ja saaristoluonnolle. Hän johti ministerinä jo vuonna 2016 työryhmää, joka esitti kannan karsimista muun muassa ampumalla ja munia öljyämällä ja rei’ittämällä.
Merimetso ja valkoposkihanhi ovat rauhoitettuja ja EU:n lintudirektiivi kieltää niiden metsästyksen, mutta Suomi haluaa ne riistalajeiksi.
”Tulen edistämään tätä myös parlamentissa ja keskustelemaan Ruotsin, Tanskan ja Viron kollegojen kanssa, koska problematiikka koskettaa Itämerta laajemminkin. Valtioiden käytännöt myös vaihtelevat, ja meidän pitää Suomessakin saada lupakäytäntöihin enemmän joustavuutta."
”Tarvitsemme reilut säännöt, jotta saamme innovaatioita, tutkimusta ja investointeja Suomeen.”
Europarlamentissa toimitaan ryhmissä, ja Henrikssonin RKP kuuluu Suomesta samaan Renew-ryhmään kuin keskusta. Henrikssonin edeltäjänä RKP:n meppinä oli Nils Torvalds ja keskustan Elsi Katainen jatkaa tällä kaudella.
”Minulle on tärkeää, että Suomi saa päättää omista metsistään. Maatalouspolitiikkaa tulee uudistaa siten, että turvataan suomalaisille viljelijöille kohtuulliset tulot, puhtaan ruoan tuotanto ja Suomen elävä maaseutu sen jälkeenkin, jos Ukraina tulisi EU:n jäseneksi. Suomalaisilta tuottajilta ei saa lähteä leikkaamaan.”
Henrikssonin mielestä kaikkein tärkeintä on tukea Ukrainaa ennen kaikkea asein, jotta Eurooppaan saadaan vakautta ja rauhaa.
”Se on aivan fundamentaalinen kysymys.”
Toinen tärkeä kysymys on Euroopan kilpailukyky. Se jää jälkeen muusta maailmasta ja kärsii omien isojen jäsenmaiden valtiontuista.
EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen keinot ovat vielä auki.
”Tämä koskettaa suomalaisia varsin paljon. Tarvitsemme reilut säännöt, jotta saamme innovaatioita, tutkimusta ja investointeja Suomeen. Muuten käy niin, että isot maat lyövät satoja miljoonia pöytään ja pienet jäävät nuolemaan näppejään.”
Henriksson ei ota kantaa EU:lle ehdotettuun yhteiseen kilpailukykyrahastoon, jossa olisi yhteiset rahat ja käyttösäännöt. Vaarana on pienten maiden jääminen alakynteen.
”Juuri nyt on tärkeää käyttää yhteistä rahaa Ukrainan tukemiseen.”
Entistä oikeusministeriä kiinnostaa, ja suomalaismeppejä yhdistää yksi kysymys yli muiden: Suomen itäraja ja samalla EU:n ulkoraja.
”Venäjän välineellistämään maahantuloon tarvitaan yhteisiä ratkaisuja ja EU:n tukea Suomelle. Itä-Suomi on hyvin hankalassa tilanteessa ja tarvitsee tukea turismilleen ja muillekin elinkeinoille. Se ei tarkoita, etteikö muuallakin Suomessa tarvittaisi apua, mutta idässä ja tilanne on nyt akuutti.”
Henriksson on Euroopan parlamentissa jäsenenä sisämarkkina- ja kuluttajavaliokunnassa ja varajäsenenä kansalaisvapauksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa sekä kehitysvaliokunnassa.
Ensimmäinen liittyy markkinoiden toimivuuteen. Henriksson toivoo voivansa vähentää pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten byrokratiaa ja olla luomassa niille reiluja markkinoita ilman valtiontukien vääristymiä.
”EU on meitä ihmisiä varten.”
Entä reilu peli ruokaketjussa: voisiko kuluttajavaliokunta ajaa säädöksiä kaupan omien tuotemerkkien suitsimiseksi EU-tasolla? Niihin puuttumista kotimaassa on väläyttänyt muun muassa uusi elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarmo Sukanen.
”Haluan tutustua asiaan sitten, kun varsinainen valiokuntatyö alkaa. Ensin pitää saada valittua uusi komissio”, Henriksson vastaa.
”Pitää myös katsoa, mitä kotimaisella lainsäädännöllä voidaan tehdä. EU:n on tärkeää luoda kehykset, jotta jokainen jäsenmaa voi omassa lainsäädännössään määritellä reilun kaupan tunnusmerkit. Kuluttajan pitää tietää, kuka tuotteen on valmistanut ja mistä se tulee.”
Hän toivoo, ettei EU jäisi liian etäiseksi kansalaisille.
”EU on meitä ihmisiä varten. Nuortenkin olisi hyvä ymmärtää, että se on yhteinen alue, jossa voi kouluttautua, liikkua ja käydä töissä vapaasti. EU:n yhteisestä arvopohjasta on pidettävä kiinni.”
- Osaston luetuimmat
