

Lauantaina 75-raveja ja kautensa päätapahtumaa Kuopio Stakesia isännöivä Kuopion Sorsasalo kuuluu myös Suomen Hippoksen uusissa suunnitelmissa ympäri vuoden ajavien ratojen joukkoon.
Kuopion paikka painopisteratana on selvä, sillä paitsi että Kuopio palvelee varsin suurta maantieteellistä aluetta, Pohjois-Savo myös on hyvin aktiivista hevostalousaluetta. Jos kilpailupäivät jaettaisiin pelkästään hevostalouslukujen eli hevosten ja valmentajien perusteella, Kuopiossa pitäisi olla nykyistä merkittävästi enemmän kilpailupäiviä.
Alkuvuodesta valmistuneessa raviratojen taloudellisessa vertailussa Kuopio oli häntäpäässä. Rata ei saanut erityisen hyviä pisteitä sen enempää vakavaraisuudesta kuin maksuvalmiudestakaan. Kuopion Ravirata Oy on tehnyt viime vuosina noin poistojensa verran tappiota, mutta viime vuonna tulos oli reilut 7000 euroa plussalla noin 70 000 euron poistoilla.
”Meillä oli juuri talousvertailun ajanjaksolla aika tiukka investointiohjelma ja paljon poistoja, mikä vaikutti vertailussa pärjäämiseen. Olemme vuodesta 2017 alkaen investoineet yli 800 000 eurolla”, toimitusjohtaja Marita Huttunen huomauttaa.
Huttunen on aloittanut Kuopion Ravirata Oy:n toimitusjohtajana vuonna 2006, ja hän onkin nykyisistä raviratojen vetäjistä Joensuun Pasi Pykäläisen ja Kouvolan Arto Hytösen jälkeen kolmanneksi pisimpään tehtävässään ollut.

Kuopion raviradan omistusjärjestely on poikkeuksellinen, sillä raviradan kiinteistöt ja maa-alueet omistaa Pohjois-Savon Hevostaloussäätiö, jonka vuokralaisena ravirata on. Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton omaisuuden pohjalle perustettu säätiö osti raviradan vuonna 2008 Kuopion kaupungilta, jonka omistukseen se oli siirtynyt lamavuosina raviratayhtiön keikkuessa konkurssin partaalla.
Kaupunki omisti 1990-luvun puolivälin aikoihin yli 90 prosenttia raviratayhtiön osakkeista, mutta osakepääoman arvonalennuksen ja alan hevosyhdistyksille suunnatun osakeannin myötä kaupungin omistusosuus saatiin laskettua kaikille osapuolille mielekkäälle tasolle. Samassa yhteydessä velkoja järjesteltiin ja kiinteistöt siirtyivät kaupungin omistukseen.
Raviradan hankkiminen takaisin hevostoimijoiden omistukseen vuonna 2008 oli Kuopion raviradalle merkittävä käänne. Vuokraisäntänä toimiva hevostaloussäätiö on viimeisten kymmenen vuoden aikana auttanut raviradan toiminnan kehittämisessä merkittävästi. Radan alueita ja kiinteistöjä on pystytty päivittämään yhteistyössä säätiön ja raviratayhtiön kanssa. Kuopiossa on tehty muun muassa rataremonttia, valoremontti sekä katsomorakennuksen energiaremontti.
Hevostaloussäätiön varallisuuden pohjana ovat orivarsalaitumiksi hankitut saaret, joista suurin ja tunnetuin on Rahvon yli sadan hehtaarin saari Juurusvedellä Kuopion lentoaseman naapurissa. Hevosjalostusliitto hankki Rahvon saaren jo vuonna 1912, ja säätiölle omaisuus siirtyi vuonna 1990.

Kuopio sai välillä varsin voimakasta kritiikkiä itse kaviouran kunnosta, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. Rataa on remontoitu, ja nykyinen ratamestari, entinen ravivalmentaja Mikko Lilleberg on saanut toiminnastaan paljon kiitoksia.
Vaikka radan kunto ei ehkä ole raviradan toimintaa mitattaessa ykkösasia, se kuitenkin vaikuttaa erittäin voimakkaasti kilpailijoiden ja myös raviseuraajien yleiseen suhtautumiseen. Kun välillä radan kunto oli Kuopion ravirataan suhtautumiseen negatiivisesti vaikuttanut tekijä, nykyisin radan hyvä kunto tuo positiivista virettä koko raviradan ympärillä käytävään keskusteluun.
”Niinhän se menee, että kun rata on kunnossa niin kaikki on muutenkin hyvin, ja jos rata on huono, on kaikki muutenkin pielessä”, Marita Huttunen tiivistää naurahtaen. ”Rataan on meillä panostettu tietoisesti. Rataa on remontoitu, radanhoitokalusto on uusittu ja tietysti piste iin päälle oli, kun saimme huippuosaajan ratamestariksi.”
Kuopiossa on edellisen kerran järjestetty Kuninkuusravit 2013, joten normaalitahdilla Kuopio saanee järjestämisvuoron seuraavalla hakukierroksella, joka pidetään vuosille 2026–2028.