

EU-komission tuoreessa naudanlihaa koskevassa markkinaraportissa Suomi komeilee kyseenalaisena tilastokärkenä.
Verrattaessa naudanlihan eri luokkien hintakeskiarvoa toukokuusta 2023 huhtikuuhun 2024 ajoittuvalla jaksolla ja toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 ajoittuvalla jaksolla,
Suomessa naudanlihan tuottajahinta on laskenut 3,81 prosenttia. EU:ssa keskimäärin hinta on tuolla ajanjaksolla noussut 10,69 prosenttia. Unkarissa nousu on jopa 35,74 prosenttia.
Suomessa naudanlihan tuottajahinta oli tämän vuoden huhtikuussa EU:n neljänneksi huonoin. Kreikka, Viro ja Unkari jäivät sentään Suomen taakse.
Lypsykarjarotuisten elävien sonnivasikoiden hinta on viimeisen vuoden aikana noussut EU:ssa eniten, jopa 82,1 prosenttia tarkasteltaessa viikkoa 19. Suomessa tilanne on kuitenkin muuhun EU:hun nähden erilainen.
”Suomessa vasikan hinnan nostamisen esteenä on ollut sonnin matala hinta.”
”EU:n tasolla hinta on noussut huomattavan vasikkapulan vuoksi. Sitä ovat kiihdyttäneet eläintaudit, suu- ja sorkkatauti ja sinikielitauti”, toteaa MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahti.
Puola on ostanut aiemmin runsaasti vasikoita, mutta nyt erityisesti sen tuontimaissa on eläintauteja.
Tämänkin vuoksi puolalaiset ostajat ovat kiinnostuneet myös Suomen elävistä eläimistä. Suomalaisista eloelämistä ollaan tosin kiinnostuneita muuallakin Euroopassa ja Euroopan ulkopuolelta.
”Suomessa vasikan hinnan nostamisen esteenä on ollut sonnin matala hinta. Vasikan hintaa ei ole voitu nostaa ennen kuin sonnin hinta saadaan paremmalle tasolle, jotta kasvattajatiloille ei kävisi huonosti.”
Välitysvasikan hintaa on nostettu kevään aikana vain joitakin kymmeniä senttejä kilolta.
”Emolehmätuotannolla ei ole mahdollista elää markkinaehtoisesti Suomessa nykyisillä vasikanhinnoilla. Monet tilat toimivatkin sivutoimisina tai sitten emokarja hoitaa perinnebiotooppeja. Myös suoramyynti omalta tilalta mahdollistaa kannattavan toiminnan”, Tero Lahti toteaa.
Eniten Suomessa on noussut lypsylehmän tuottajahinta, vieläkin puhutaan tosin kymmenistä senteistä eikä euroista.
”Nosto ei juuri tilannetta paranna, kun takamatka hinnoissa on ollut useiden eurojen luokkaa”, Lahti toteaa.
Kuluttajat on Lahden mukaan totutettu Suomessa täysin vääristyneisiin hintoihin. Halvat hinnat on toteutettu halvoilla ulkomaisilla erillä ja ajamalla alkutuotanto kannattamattomaksi.
Edessä on kivulias tie opettaa kuluttaja taas kestävään ja oikeaan hintatasoon, kun halpoja eriä ei ole tulossa enää ulkomailta ja kotimainen tuotanto hiipuu.
”Ei voi olla niin, että maatalousyrittäjän selkänahasta revitään ahdingossa oleville kuluttajille halpa ruoka. Ei maatalousyrittäjä voi olla sosiaalitoimisto. Hänen pitäisi itsekin pystyä kohtuulliseen elämään.”
Lahti toteaa, että kaupoilla ja lihataloilla on nyt viimeiset hetket reagoida, mikäli Suomessa halutaan jatkossakin syödä naudanlihaa.
”Jos hintoihin ei tule asiallisia nostoja, niin pudotuspelissä jäljelle jäävät vain sellaiset tilat, joilla on kyllä rahkeita viedä itse lihansa ulkomaille. Sinne, missä siitä maksetaan asiallista hintaa.”

Lahti sanoo olevansa pettynyt siihen, että vaikka pula naudanlihasta on ollut jo pitkään ennustettavissa ja käsillä, niin mitään ei näytä tapahtuvan.
”Kun katsotaan muuta EU:ta, niin täällä hinnat laskevat aina ensimmäisenä ja nousevat viimeisenä. Tuottajat alkavat olla nyt todella väsyneitä.”
Irlannissa tuottajat saivat lihan hinnan nousuun lakolla. Suomessakin keskustelu maatalousyrittäjien lakon järjestämisestä on virinnyt, mutta siihen Lahti ei asemansa vuoksi voi ota kantaa.
Euroopan unionin tasolla naudanlihan tuotanto on selkeässä laskusuunnassa vuoden ensimmäisiä kuukausia tarkasteltaessa.
Suomi lukeutuu niihin maihin, jossa tuotannon lasku on ollut keskiarvoa suurempaa niin eläinten määrässä kuin tuotetuissa tonneissakin.