Tapion harvennusmallien määrä monikymmenkertaistuu
Uudet harvennusmallit joustavat metsänomistajan tavoitteiden mukaan.Tilaajalle
Harvennusmallien noudattaminen auttaa hyvään lopputulokseen pääsyssä. Kuva: Jaana KankaanpääMetsien harvennusmallit menevät uusiksi ja samalla mallien määrä monikymmenkertaistuu. Uudet mallit ottavat entistä paremmin huomioon metsän ominaisuudet ja metsänomistajan tavoitteet.
”Uusien digitaalisesti jaettavia mallien määrä nousee nykyisestä 14 kappaleesta peräti 400 malliin. Niihin mahtuu taloustavoitteen lisäksi muita tavoitteita”, toteaa kehittämispäällikkö Petri Latva-Käyrä Tapiosta.
Harvennusmalli osoittaa, milloin metsä on suositeltavaa harventaa ja mikä on suositeltava puuston määrä harvennuksen jälkeen. Mallit perustuvat pitkäaikaisista harvennuskokeista saatuihin tutkimustuloksiin.
Uusissa harvennusmalleissa on aiempaan tapaan kuvattu leimausraja ja jäävän puuston määrä. Ylä- ja alarajojen sijaan uusissa malleissa on käyrät 1,5, 3 ja 5 prosentin korkokannoille. Niissä näkyy myös lakiraja.
Harvennusmallit vaihtelevat puulajin ja kasvupaikan mukaan. Vaihtelua esiintyy myös maan eri osien mukaan. Uudet mallit mahdollistavat runkoluvun käytön pohjapinta-alan vaihtoehtona.
Tällä hetkellä valmiina ovat tasaikäisten metsien ala-harvennusmallit. Kesän aikana mallit täydentyvät kattamaan metsien yläharvennukset, sekametsät ja pidennetyn kiertoajan.
”Tämä on tarpeellinen uudistus, joka liittyy keskusteluun metsien terveystä ja metsien käytön kestävyydestä”, summasi UPM:n logistiikkapäällikkö Tero Anttila.
Anttilan mukaan tästä on vielä matkaa käytännönläheisiin työohjeisiin, jotka sopivat jokaiseen hakkuukohteeseen. Hän muistutti, että mallien lisäksi tarvitaan ymmärrys hyväksyttävästä korjuulaadusta ja ennen kaikkea kasvatettavan puuston määrästä.
Lopputuloksena pitää olla tyytyväinen metsänomistaja.
Harvennusten voimakkuudesta keskusteltiin talvella, kun metsäkeskus julkaisi tulokset Keski-Suomen ensiharvennusjäljestä. Metsäkeskuksen mukaan suuri osa kohteista oli harvennettu liian voimakkaasti.
Metsäteollisuus ry:n mukaan maastossa tehdyt tarkistusmittaukset antoivat selvästi paremmat tulokset metsään jäävän puuston määrästä kuin metsäkeskuksen esittämät, osin dronen käyttöön perustavat tiedot kertoivat.
Harvennusten tekijät puolustautuivat myös sillä, että osa kohteista oli alunperin niin huonosti hoidettuja, että kyseessä oli pelastushakkuu. Sellaisessa on vaikea päästä harvennusmallien mukaiseen lopputulokseen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
