Rakennuksen tärkein ilmastoteko on pitkä käyttöikä – viisainta on kunnostaa vanhaa

Rakennuksista ja rakentamisesta syntyy noin kolmannes Suomen ilmastopäästöistä, minkä lisäksi rakentaminen aiheuttaa runsaasti metsäkatoa. Kestävästä rakentamisesta puhuttaessa näkökulmana ovat useimmiten vähähiiliset materiaalit ja energiatehokkuus sekä tarve kehittää rakennusmateriaalien nykyisellään lähes olematonta kierrätystä.

Kun rakennus kerran on pystytetty, merkittävä osa sen ympäristövaikutuksista on jo syntynyt. Siksi kestävyystarkastelussa pitäisi tarkastella koko rakennuksen käyttöikää: kuinka hyvin se kestää aikaa, säätä, käyttöä ja muuttuvia tarpeita.

Tämän kesän Asuntomessuilla ilmastoviisaus on nostettu näkyvästi esiin. Kierros messuilla yhdessä rakennusalan ammattilaisen kanssa osoittaa, että ilmastoviisaus jää monin tavoin puheen tasolle (MT 24.7.). Messukohteissa on ratkaisuja, jotka käytännössä ovat ristiriidassa pitkäikäisyyden tavoitteen kanssa. Räystäät ovat aivan liian kapeita antamaan rakenteille suojaa säältä, ja julkisivussa on ulos työntyviä listoja tai lautoja, joiden taakse sadevesi pääsee kertymään. Ikkunoista tehdään niin suuria, että lämmitystarve kasvaa talvella ja viilennystarve kesällä.

Voi perustellusti ihmetellä, miksi huomio kiinnittyy lähinnä teknisiin järjestelmiin ja energialukuihin kestävyyttä heikentävien tyyliratkaisujen sijaan.

Kapeat räystäät ja muut nykyratkaisut eivät ole ensimmäinen kerta, kun suunnittelussa astutaan tyylin perässä harhaan. Aikanaan moderneina pidetyt tasakatot, valesokkelit ja monet muut muotiratkaisut ovat sittemmin osoittautuneet ongelmiksi. Laskun näistä ovat maksaneet ja maksavat edelleen tavalliset kiinteistönomistajat. Valesokkelitaloa myyvä törmää hyvin nopeasti siihen, että hänen käsissään tuntuu ostajien silmissä olevan kranaatti ilman sokkaa.

Ensisijainen vastuu rakentamisen ja arkkitehtuurin muotivirtauksista ei voi olla asiakkaalla. Harva osaa arvioida rakenteita ja niiden huollettavuutta vuosikymmenten päähän. Se on ammattilaisten tehtävä. Arkkitehtuurin ei pidä tietenkään jämähtää paikalleen, mutta vastuu ratkaisuista on kannettava.

Kangasniemellä järjestetyt Autiotalojen messut tarjosivat asumiseen toisenlaisen näkökulman kuin tuttu asuntomessutapahtuma. Muutamien kohteiden osalta onnistuneenakin tavoitteena tapahtumassa oli löytää uutta käyttöä tyhjillään oleville rakennuksille.

Uudet asukkaat löytänyt lähes satavuotias talo kertoo kestävyydestä enemmän kuin yksikään hiilijalanjälkilaskelma. Vanhan talon rakenteisiin ja rakentamiseen käytettyjen energian ja materiaalien jalanjälki pienenee jokaisen uuden käyttövuoden myötä entisestään.

Rakentamisen ilmastovaikutukset ratkaisee viime kädessä se, kuinka kauan rakennus pysyy käyttökelpoisena, korjattavana ja arvostettuna. Siksi kestävintä on rakentaa talo, joka kestää kauemmin kuin yksikään rakennusmuoti.